Kadonnut ruokkii ­mielikuvitusta

Mitä yhteistä on Nosferatu-ohjaaja F.W. Murnaun elokuvalla Sininen poika, lesboslaisen Sapfon runoudella, Itä-Berliinin Tasavallan palatsilla ja kaspiantiikerillä?

Kaikki ovat kadonneet maan päältä – tai säilyneet korkeintaan tiedonmurusina, joiden pohjalta on mahdoton jäljentää alkuperäistä. Ne ovat myös aiheita keskeisen saksalaisen nykykirjailijan ja graafisen suunnittelijan Judith Schalanskyn kiehtovassa teoksessa Kadonneiden katalogi.

Schalanskyn edellinen suomennos Kaukaisten saarten atlas (Poesia 2020) oli kyläilijöiden selailtavaksi sopiva kahvipöytäkirja ja pienen kustantamon yllätyshitti, jota myytiin tuhansin kappalein. Kirjan lyhyet tekstit veivät karttakirjan ideaa mielikuvituksellisiin suuntiin, kunnianosoituksena usein enemmän päiväunelmointia kuin täsmällisen tiedon tarvetta palvelleelle genrelle.

Fiktioiden rakentaminen faktapohjalle jatkuu Kadonneiden katalogin teksteissä, jotka ovat edeltäjäänsä laajempia, yleensä esseen, novellin tai lyhyen muistelman muotoon etsiytyviä. Mikään aihe tai aikakausi ei ole Schalanskylle niin vieras, ettei siitä voisi kirjoittaa. Katoaminen on kaikkialla.

Niinpä eräässä tekstissä vanheneva näyttelijätär Greta Garbo vaeltaa New Yorkin kaduilla ja pohtii katoavaisuuttaan. Toisessa sittemmin hävitetyn suuren uskonnon, manikealaisuuden perustanut profeetta Mani istuutuu kirjoitus- ja piirustuslehtiön ääreen kuvittelemaan maailmojen syntyjä ja tuhoja. Ja kolmannessa Sapfo sekä häneen liitetty naisten välinen rakkaus ruokkivat lukemattomien sukupolvien uteliaisuutta aina omaan aikaamme asti. Vaikka kristinuskon valtakaudella lesboutta usein pidettiinkin sulana mahdottomuutena.

Schalansky kuvaa omaa lapsuuttaan sittemmin kadonneessa DDR:ssa, jossa pihapiirissä sijainnut kirkko tai vanhan kartanon raunio ”ei merkinnyt mitään”.

”Ne olivat jäänteitä menneisyydestä, joka vaikutti kertakaikkisen nujerretulta”.

Schalanskyn henkilökohtainen todistus siitä, kuinka todellisuudet ovat totta tänään ja mennyttä huomenna, nostaa teoksen kertaluokkaa korkeammalle tasolle. Kirjan maailmassa DDR ja antiikin Rooma ovat yhtä kaukaisia, vaikka Itä-Saksa oli kalenterista katsoen vielä hetki sitten olemassa.

Suomentaja Suvi Valli selvittää saksankielisen sivulauseviidakon nautittavaksi suomen kieleksi harvinaisen vähäisin kömmähdyksin. Mainittava on myös teoksen ulkomuoto. Täysin mustilta näyttävillä sivuilla lukujen alussa voi tarkkaavainen lukija havaita kadonneiden asioiden ääriviivoja. 

Judith Schalansky: Kadotettujen katalogi. Suomentanut: Suvi Valli. 252 sivua. Poesia, 2024.