Emma Ainala - kuvataiteen poninostalginen nettinuori

Myytit ja 2010-luvun alakulttuurit kohtaavat Emma Ainalan maalauksissa.

Emma Ainala
Teksti
Minna Kontkanen

Kun taiteilija on syntynyt 1989, My Little Ponyt ja Disney-merenneito Ariel edustavat hänelle menneen maailman glamouria. Emma Ainalan pastellivärisiä lentohevosia ja punapäistä kalanaista esittävät työt ovat olleet kesällä 2014 esillä arvostetuissa gallerioissa, Helsinki Contemporaryssa ja Pyhäniemen kartanossa Hollolassa. Viime vuonna Ainalan teokset vangitsivat katseet Kuvataideakatemiasta valmistuvien lopputyönäyttelyssä.

”Kun olin pieni, isä vuokrasi välillä VHS-videolaitteen”, Ainala kertoo lapsuudestaan Jyväskylässä. ”Katsoin samoja elokuvia uudestaan, laitoin parhaat kohdat pauselle ja piirsin ne lyijykynällä. Hahmot olivat niin ihania, että ne oli pakko tehdä itse kuvaksi.”

Savonlinnassa asuva Ainala tahtoo töidensä olevan totta mutta ihania”. ”Joskus olen kuullut negatiivisessa mielessä, että taas tuota tyttömaalausta, mutta tätä minä teen.”

Ainala maalaa hyvin. Teoksissa näkyy Italian vanhasta taiteesta tuttua okrankeltaista, pitkätukkaisia nymfejä, Priscilla Presley ja näyttelijä Chloë Sevigny merenneitona. Kaikki limittyy nuorison alakulttuurityyleihin, kadulta nettiin siirtyneisiin villityksiin, jotka syttyvät ja sammuvat hetkessä.

Seapunk on 1990-luvusta inspiroituva retrotyyli ja DeviantArt kitsch-taiteilijoiden valtava nettisivusto. Ainalan maalausten katsojalla ei onneksi tarvitse olla niistä hajuakaan.