David Foster Wallace
Päättymätön riemu
Suom. Tero Valkonen
1 061 s. Siltala/Sanavalinta
Vuonna 1996 ilmestynyt Wallacen pääteos on saanut kulttimaineen, jota vihkiytyneiden piiri pitää yllä. Hypetykselle on katetta. Matemaattisen fraktaalikuvion mukaan rakennettu romaani sijoittuu jonnekin tulevaisuuteen. Suuryritykset ovat nimenneet kalenterivuosia tuotteidensa, kuten Depend-aikuisvaipan, mukaan. Kirjan keskeisiä tapahtumapaikkoja ovat tennisakatemia ja päihderiippuvaisten asuntola. Vain rinne erottaa toisistaan kaksi laitosta, joista toisessa urheillaan ja opiskellaan normatiivista kielioppia, toisessa yritetään selvitä romahduksesta. Yleistunnelma häilyy melankolian ja hysterian välissä. Kirjassa on uuvuttavia jaksoja, mutta useimmiten lause iskee kuin maailmantilaston kärkeen rankatun tennispelaajan lyönti, voimalla ja täsmällisesti. Tero Valkonen on kääntänyt upporikkaan kielen niin hyvin, ettei Wallace-faneilla pitäisi olla mukisemista. (HR)
