Todistaja tuhannen vuoden takaa
Pienistä puutteistaan huolimatta teos on arvokas lisä suomalaiseen kirjallisuuteen, kirjoittaa professori Jukka Korpela.
4
MIN
Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 1/2025.
Mikael Pselloksen (k. n. 1077) historia Bysantin hovista on maailmankirjallisuuden klassikko, vaikka se on käännetty monille kielille vasta 1900-luvulla. Bysanttia halveksittiin perusteetta pitkään antiikin kristillis-mystisenä degeneraationa.
Kyse on poliittisista muistelmista, tekijän tuntemien tärkeiden henkilöiden kuvauksista ja juoruista. On epäselvää, mikä on kaunopuheisuutta, mikä vastustajien mustamaalausta ja mikä totta. Teos ei ole opas historiaan vaan tärkeä kulttuurin lähde kertoessaan hovista, symbolien ja seremonioiden merkityksestä, hallintokäytännöistä, tieteellisestä ymmärryksestä, retoriikasta, rakennushistoriasta, vallanmuodostuksesta ja sopimusproseduureista, joissa suudelmat, valat ja yhteinen viinimalja olivat ydin eikä kirjallinen menettely. Kidutuskuvaukset ja kertomukset sairaudesta ja kuolemasta ovat aitoja.
