Barokkinäyttely palaa isottelun kultakauteen
Heinolan suurnäyttely levittäytyy kolmeen tilaan.
Roomassa 1600-luvun alussa syntyneelle barokille oli ominaista teatraalisuus, mahtipontisuus, tehon tavoittelu, suurenmoisuus, pateettisuus, levottomuus, paisuttelu ja voimakkaiden tunteiden esille tuominen. Muotokuvissa hahmot vääntyivät ässän muotoon. Esineillä on kierteiset jalat tai varret.
Heinolan taidemuseossa ja kaupunginmuseossa on pidetty useita tyylihistoriallisia näyttelyitä. Kaupunginmuseon täyttäessä 50 vuotta repäistään: barokkinäyttely levittäytyy molempiin museoihin ja Galleria Lambertiin.
Barokki levisi nopeasti Ruotsi-Suomeen. Suurvalta-aikakaudella sodissa kunnostautunut aatelisto vaurastui Kuningas Kustaa II Aadolfin ja etenkin hänen tyttärensä kuningatar Kristiinan auliisti jakamilla läänityksillä. Niistä pääsi osalliseksi myös Suomessa asunut aatelisto.
Vaurastumista ja varallisuutta oli nyt lupa näyttää. Esimerkiksi hautajaisvastaanotoilla vieraat saatettiin isäntäparin tervehdittäviksi perimmäiseen huoneeseen, jotta he saattoivat talon läpi kulkiessaan nähdä rikkaudesta kertovat esineet.
Suurimmat ylilyönnit vältettiin, koska Ruotsi-Suomeen oli jo vakiintunut luterilainen uskonto. Tästä syystä ranskalainen kultabarokki ei meille koskaan yltänyt, vaan esinemallit tulivat vaatimattomammasta ja kotoisemmasta h
