Ennen Atik Ismaililta puuttui elämänhallinta, nyt hyvä kustannustoimittaja
Arvio: Jalkapallotähden omaelämäkerta on kädenlämpöinen esitys.
Toivoin Atik Ismailin, 59, kertovan elämäkerrassaan ”kaiken”. Hänen vaiheissaan on ainekset Pelimies-kirjaa syvempään ja värikkäämpään teokseen.
Helsinkiläinen Atik Ismail oli aikansa seuratuin suomalainen jalkapalloilija, enemmän kuin pelkkä väriläiskä. Hän juhli rocktähtien kanssa ja antoi itsevarmoja lausuntoja iltapäivälehdille. Tavalliseen elämänhallintaan Ismail ei kyennyt. Ura huipulla jäi lyhyeksi. Se oli ohi jo 27-vuotiaana.
Suomen lisäksi Ismail pelasi Turkissa, Belgiassa ja Ruotsissa. Koti-ikävän takia reissut jäivät lyhyiksi. Muutenkaan ulkomaat eivät sopineet Ismailille, sillä ”ammattilaisen arki oli tylsää”. Koko ajan Ismail oli myös alkoholisti. Viina vei vain 32-vuotiaan entisen futaajan mielisairaalaan asti. Jätettyään viinan Ismail löysi paikkansa päihdetyön ja juniorivalmentamisen parista. Nyt hän tuntuu kotiutuneen Savon sydämeen, kauas Helsingistä.
Atik Ismailin teksti hehkuu lämpöä, mutta Pelimies olisi kaivannut enemmän aikaa ja kovaa ulkopuolista puuttumista. Sitä lukiessani toivoin koko ajan, että hän menisi syvemmälle tai edes kertoisi yksityiskohtaisia tarinoita pukukopeista, Hurriganesin keikoilta tai perhe-elämästä.
