Propaganda ja joukkohulluus
The Devils on vimmainen elokuva, joka sykkii ajattomasti, Kalle Kinnunen kirjoittaa.
2
MIN
The Devils (1971) on epätodellinen kokemus. Sen voisi tiivistää tarinaksi salaliitosta, uskonnollisesta hysteriasta ja noitavainoista 1600-luvun Ranskassa, mutta kuvailu ei tekisi oikeuttaKen Russellin vimmaiselle ja kipeänhauskalle elokuvalle.
Häkellyttävintä on tuoreuden tuntu. Vaikka teoksella on ikää 55 vuotta, se sykkii ajattomasti, irrallaan sekä perinteisestä epookista että elokuvataiteen julki kirjoitetusta kaanonista. Restauroituun versioon on palautettu aikoinaan sensuroituja kuvia, jotka vihdoin viimeistelevät loppuhuipennuksen staccato-rytmin.
Kerronnan omalakisuus tulee selväksi oitis, kun Oliver Reed marssii kuvaan pöyhkeänä pappi Urbain Grandierina. Julkea naistenmies on myös selväjärkinen valistusajattelija, jonka mukaan uskonto on ihmisen palveluksessa. Ei ole varpaita, joille Grandier ei astuisi. Hän puolustaa Loudunin kaupungin itsenäisyyttä, mikä kiukuttaa kapitalisteja. Hän pilkkaa puoskareita, jotka riistävät ruttopotilaita. Nunnaluostarin johtajattaren (Vanessa Redgrave) haavekuvissa Grandier on eroottinen Kristus. Kuningas Ludvig XIII on häikäilemättömän kardinaali Richelieun talutushihnassa.
Loudunin jyräämiseksi Grandierista leivotaan syntipukki, mikä ei hänen syntitaakallaan ole hankalaa. Paholaisenpalvonnasta syytettyä todenpuhujaa odottaa rovio.
Russell luotti vinoon huumoriin ja aistillisuuteen. Elokuva perustuu Aldous Huxleyn tosipohjaiseen kirjaan, mutta Loudun on ohjaajan kihelmöivä ekspressionistinen houre. Derek Jarmanin lavastuksessa on futurismia ja Leni Riefenstahl -vaikutteita. Näytösoikeudenkäynti ja nunnia manaamaan tilatun, rocktähden elkein kansaa kiihottavan sadistin bluffit ovat spektaakkelia vertaansa vailla.
1970-luvulla The Devils menestyi etenkin katolisissa maissa. Seksuaalis-uskonnollinen kuvasto menee pidemmälle kuin koskaan Hollywoodin rahalla tehtyjen elokuvien historiassa, eikä jumalanpilkkakohulta vältytty. Tekopyhyyden paljastamista tuskin huomioitiin teoksen eduksi.
Suomessa The Devils kiellettiin kokonaan. Restauroidun ohjaajanversion julkaisu on myös Suomen ensi-ilta.
Elokuva on yhä vavisuttavan väkivaltainen. Karnevaalien synkistyessä Russell lyö totalitarismin pilarit valkokankaalle julmetuin iskuin.
Levottomien säveltäjäelämäkertojen tekijänä tunnettu Russell piti The Devilsiä ainoana poliittisena teoksenaan. Propagandan ja joukkohulluuden kuvauksena se on puhuttelevampi kuin koskaan.
Ken Russell: The Devils. Elokuvateattereissa 16.10. ★★★★★