Arvio: Vallankumouksen sanoma jää mieleen kuin unilaulu
KOM-teatterin esityksen energia on lähes silmitön.
Nerokasta! Esittää nyt vuoden 1917 tapahtumat ikään kuin sirkuksena. Mutta vuosi oli epätodellinen. Yhtenä hetkenä kuin satua, toisena painajaista.
KOM-teatterin Vallankumouksen ohjaaja Lauri Maijalan karnevalistinen ote hipoo hetkittäin kaaosta, mutta esitys pysyy kasassa ja pitää katsojan näpeissään.
Juha Siltasen tekstillä on lähtökohtansa historiassa. Näytelmän toinen päähenkilö Jean Boldt (1865–1920), helsinkiläisen säätyläisperheen poika, innostui Leo Tolstoin kristillisestä sosialismista.
Ei eläinkokeille ja asepalvelulle, ei rahanvallalle ja maallistuneelle kirkolle. Jokainen vallan instituutio on rikos! Alas lihansyöjät ja intohimonsa menettäneet papit.
Boldtin Suomi on ”intellektuaalisen debrivaation tilassa”, mutta hauskoilla viittauksilla näytelmä toteaa, ettei älyllisyys ole huudossa nyky-Suomessakaan.