Arvio: Ukrainan sodan juuret ovat syvällä menneisyydessä
Johannes Remy aloittaa Ukrainan historian käsittelyn 880-luvulta.
Ukraina itsenäistyi vuonna 1991, mutta ukrainalaisina itseään pitäviä ihmisiä oli olemassa jo pari vuosisataa aikaisemmin. Alueen historia ja ukrainan kielen synty ulottuvat luonnollisesti vieläkin kauemmas. Nykyisen Ukrainan maantieteellisellä alueella ovat myllertäneet mongolit, tataarit ja kasakat. Sen hallinnasta ovat taistelleet monet valtiot kuten Kiovan Rus, Itävalta, Puola ja Venäjä.
Helsingin yliopiston Itä-Euroopan historian dosentti Johannes Remy aloittaa Ukrainan historian käsittelyn 880-luvulta ja päätyy Maidanin vallankumouksen jälkeisiin aikoihin. Ukrainan historia -kirjassa Remy niputtaa Kiovan Rusia seuranneet 700 vuotta pariinkymmeneen sivuun, jotta pääsee alueen historian keskeiseen tekijään, kasakoihin.
1400-luvulla Dneprin aroille syntyneen kasakkayhteisön ansiosta alue vapautui Puola-Liettuan ikeestä. Vuonna 1649 Puola-Liettua tunnusti kasakoiden autonomisen valtion, Hetmanaatin.
Hetmanaatti siirtyi Moskovan tsaarikunnan alaisuuteen 1654, mutta säilytti kuitenkin autonomiansa.
Ukrainalainen nationalismi ja ajatus omasta itsenäisestä valtiosta syntyi 1800-luvulla, niin kuin nationalismi monissa muissakin maissa. Sen keskeistä sisältöä oli haikailu kasakoiden ajan autonomian todellisten ja unelmoitujen etujen perään.
