Toiseuden aave
Kertojaääni on epäemotionaalisen toteava, mutta siitä välittyy myös tunteiden vyöry, Matti Komulainen kirjoittaa.
Sieluko, vai levoton henki jää meistä lopulta jäljelle? Kazu ei tiedä itsekään.
Hän on jumissa Uenon rautatieaseman puistossa, jossa hän vietti viimeiset vuotensa kodittomana. Kuoleman jälkeenkin hän joutuu vaeltamaan tutuilla kulmilla.
Lipuessaan paikasta ja ajasta toiseen hän muistaa perheensä, jonka joutui jättämään taakseen työn vuoksi. Vuodet ja vuosikymmenet vilahtivat rakentaessa sodan tuhkasta uutta Japania. Mitä hän saavutti uhrauksellaan?
Yū Miri (s. 1968) kirjoittaa näkyväksi ihmiset, jotka useimmat sivuuttavat katseensa pois kääntäen. Palkittu kirjailija tarkastelee ulkopuolisuutta monesta näkökulmasta.
