Arvio: Tommi Kitin tanssiteos kääntää nykyihmisen pessimismin päälaelleen
Esitystä katsellessa käy mielessä myös Charles Chaplin.
Koreografi Tommi Kitti esittelee ihmisen, joka hyppää ulos elämäntilanteestaan. Tamperelaisen tanssiteatteri MD:n tanssijat näyttävät, miten halu hyppyyn syntyy.
Ohjaamme vapaasti itseämme ja olemme samalla kokonaan ulkoa ohjattuja. Ulkoisten voimien haluja emme aina pysty tyydyttämään.
Koreografi on päättänyt, että hyppy päättyy joskus infantiiliin pyllähdykseen. Voimannäyte voi uuvahtaa hassusti. Tanssijat on tuomittu tanssimaan tekojensa seurauksia, niitäkin joita he eivät osanneet ennakoida.
Tanssijat luovat oman tilanteensa, mutta tilanne elää yhtä lailla omaa elämäänsä ja nappaa heidät aina uudestaan vangeikseen.
Iiro Rantalan hilpeä musiikki pyytää, kysyy, käskee, vaatii ja yllyttää. Rantala tekee vääriä hälytyksiä ja pilailee toistuvasti.
