Arvio: Timo Soinin kirjasta paljastuu itseriittoinen valtias

Perussuomalaisten paavi vähättelee puolueensa naisia.

Frederik
Teksti
Heikki Vento

Peruspomo on kertomus vuoden 2011 vaalivoiton taustoista. Tyyli on sekoitus Soinin kahdesta tavasta levittää sanomaansa.

Huoltoasemien baareissa Soini lietsoo ihmisiä kapinaan hallitusherroja ja raharikkaita vastaan. Eduskunnan kahvilassa ja lähipiirissään Soini voi armottomasti sättiä puoluetovereitaan.

Soinin sanatulvassa vilisee puolivillaisia heittoja ja sanontoja, joista osalla on yhteys uskontoon ja Raamattuun. Teksti on lennokasta ja viimeistelemätöntä. Lukijalle tulee vaikutelma, että ylikierroksilla käyvä Soini on armottomassa kiireessä yrittänyt kirjoittaa kaiken itsestään ja perussuomalaisista.

Perussuomalaiset on Soinin luomus, joka nousi maaseudun puolueen perustajan Veikko Vennamon imperiumin tuhkasta. Smp oli Vennamoiden puolue. Jos Soinia uskoo, perussuomalaiset ei ole sukudynastia, se on Timo Soinin johtama poliittinen herätys- ja kapinaliike.

Soini luettelee, kuinka hän poimi ehdokkaita vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Listasta löytyvät Laila Koskela, Ari Jalonen, Mika Niikko, Lea Mäkipää, Tom Packalén ja Jari Lindström. Lisäksi hän esti Ilkka ”Frederik” Sysimetsän ja Matti Vanhasen entisen naisystävän Susan Ruususen pääsyn ehdokkaaksi.