Infosota lahottaa yhteiskunnan

Pitäisikö uskoa, että Venäjän agentit murtautuivat kansanedustajan kotiin kakatakseen vessanpönttöön? Miten suunnistaa tämmöisten tarinoiden maailmassa?

Kaksi ajankohtaista tietokirjaa kertovat suurvaltojen tavoista muokata ajatteluamme. Ehkä niistä löytyy apua.

Valheiden sota kertoo asiallisen suora­puheisesti, kuinka Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat uhkaavat Suomen avointa yhteiskuntaa. Kirjailijoilla, Pasi Eronen Wattilla ja Juha-Antero Puistolalla, on aiheen ympärille kietoutunut ura kansainvälisistä tehtävistä ja puolustushallinnosta.

Kirja kertoo informaatiovaikuttamisesta, jossa sodan ja rauhan raja hämärtyy. Venäjä käy informaatiosotaa näkyvimmin. Kiina muokkaa läntistä mielenmaisemaa vähitellen hyväksymään autoritaarisen vaihtoehtonsa. Ideologisesti Eurooppaa painostavan USA:n alustaoligarkeilla on kuristusotteessaan datamme ja julkinen keskustelumme.

Suurvallat haluavat vaikuttaa päätöksenteon lisäksi tavallisten ihmisten ajatteluun. Jokainen meistä on siis kohde varsinkin sosiaalisessa mediassa, vaikka edes fiksuimmat meistä eivät sitä tahdo keskustelun kiihkeyden keskellä hoksata.

Eripuran ja polarisaation myötä kansalaisten usko toisiinsa, päättäjiinsä ja journalistiseen mediaan hapertuu. Tätä kehitystä ruokkii erityisesti Venäjä. Se käy monin keinoin ”repivää informaatiosotaa”, jossa sille riittää suomalaisten uupuminen ja ”epäluulon normalisoituminen”. Venäjä pelottelee ja testailee toimintansa rajoja.

Kirja kuvaa vaikeaa tilannetta: kansan horjutuksessa voidaan käyttää Suomen vahvuutta eli sananvapautta ja kriittistä keskustelua. Avoimessa yhteiskunnassa kuuluu tiedottaa matalalla kynnyksellä ja antaa keskustelun kukkia. Mutta kuinka toimia, jottei avoimuus lisää pelkoa?

Kansanedustajien mahdollisista kotimurroista tiedottaminen onkin lähes mahdoton tehtävä. Tapahtuiko murtoja ylipäätään ja jos tapahtui, mikä taho niitä teki?

Jos ymmärrän kirjan viestin oikein, nyt pitäisi hötkyilemättä odottaa tilannekuvan täydentymistä. Keep calm and carry on, kuten britit hokivat toisilleen sota-aikana.

Vahvasti itsensä perustelevan teoksen ainoa varsinainen miinus on Kiinan osion keveys Venäjän ja Yhdysvaltain rinnalla. Kiinan aivosota länttä vastaan -teos puolestaan keskittyy Kiinaan. Sen on kirjoittanut kouluttaja-tietokirjailija Katleena Kortesuo, joka opiskelee Jyväskylän yliopiston maisteriohjelmassa tiedustelua.

Teksti vilisee räväköitä vertauksia. Kortesuon mukaan aivosota ja infosota murentavat yhteiskuntaa: Ne ovat kuin homesieniä, jotka istutetaan hirsitalon rakenteisiin. Talo pysyy kyllä pystyssä ja näyttää päällepäin ehjältä, mutta seinät ovat pelkkää pöperöä.

Kortesuo näkee aivosodan keskiössä Tiktokin. Suosittu somealusta on tehokas käyttäjätiedon kerääjä. Se on Kortesuolle somealustojen ”pääpiru”, ”ydinase 2.0” ja ”James Bondin märkä uni”, jolla Kiina heikentää länsimaalaisten keskittymiskykyä ja mielenterveyttä.

Parasta teoksessa on runsas otos Kiinan myyräntöistä rajojensa ulkopuolella: teollisuusvakoilua, hakkerointia, poliitikkojen lahjontaa ja taloudellista painostusta.

Kortesuon Kiina-suhteen tuoreus näkyy tietojen huteruutena. Hän sekoittaa Kiinan ja Hongkongin turvallisuuslait ja toistaa tarinaa, jonka mukaan kiinalaiset saavat ahkeruudesta, kuuliaisuudesta ja avioliitosta ”pisteitä”. Tällaista kansallista kaikenkattavaa järjestelmää ei vain ole olemassa.

Yksittäisiä faktavirheitä merkittävämpi ongelma ovat yliampuvat päätelmät. Kirjassa esimerkiksi palautetaan mieliin suomalainen insinööri, joka epäiltiin toimittaneen Meyerin telakan salaisia tietoja Kiinaan. Hän kuoli kesken tutkinnan. Kortesuo kirjoittaa ilman todisteita tai lähteitä: Olen valmis pistämään pääni pantiksi siitä, että kuolema oli järjestetty. Kommunistiselle puolueelle on pikkujuttu uhrata länsimainen juoppo vakooja, joka oli jo tehtävänsä tehnyt.

Äkkiväärillä väitteillä kirja käy itseään vastaan. Se osoittaa lukijalle mörköjä sellaisistakin nurkista, joissa niitä ei välttämättä ole. 

Pasi Eronen Watt, Juha-Antero Puistola: Valheiden sota. 250 sivua. Into, 2026.

Katleena Kortesuo: Kiinan aivosota länttä vastaan. 295 sivua. Docendo, 2026.