Painavin sarjakuva
Sakari Peltola otti Zon-veistoksistaan 9000 valokuvaa, joista valikoi kirjan kuvat, Harri Römpötti kirjoittaa.
Maailman raskaimman sarjakuvan originaalit painavat 15 tonnia. Sakari Peltola veisti ne kivestä, enimmäkseen graniitista neljän vuoden aikana. The Story of Zon -näyttely oli esillä hänen kotikaupungissaan Loimaalla viime vuonna.
Nyt Peltola on julkaissut kirjan Zonin tarina. Se kertoo Zon-miekkosen elämän kehdosta hautaan.
Nuorena Zon perustaa bändin ja suorittaa varusmiespalvelun. Aikuisena hän kokeilee eri ammatteja kuin Aku Ankka ja epäonnistuu taiteilijana. Välillä Zon syrjäytyy alkoholistiksi.
Taiteilijuudessa vilahtanee kuvanveistäjä Peltolan (s. 1972) oma elämä. Muuten Zonin elämänvaiheet ovat aika tavanomaisia. Hän on rivikansalainen, jota systeemi kyykyttää. Peltolan näkemys yhteiskunnasta ei ole syvällinen, mutta hän puolustaa sympaattisesti pientä ihmistä.
Aku Ankan ohella Zon tuo mieleen Nykyaika-elokuvan Charlie Chaplinin, jota työelämän rattaisto runnoo. Ulkoisesti ilmeettömäksi pelkistetty Zon muistuttaa sarjakuvien edeltäjistään Pekka Puupäätä.
Sakari Peltolan työmäärä on ollut valtava. Sarjakuvassa on noin 150 kohtausta, jotka koostuvat veistosten asetelmista. Niissä on yli tuhat osaa.
Zon-hahmo on keskimäärin alle puolimetrinen. Isoimmat osat ovat 150-senttisiä, pienimmät viisisenttisiä.
Yksityiskohtien määrä ja tarkkuus ovat huimaavia. Sakari Peltola esimerkiksi kaiversi graniitista ontoksi pikkuruisen autonrenkaan, joka tarttuu Zonin onkeen järven pohjasta.
Sarjakuvassa luonnon tuhoa kuvastaa vesistöjen turmeltuminen ja avohakattu metsä, jota varten Peltola veisti kymmeniä kantoja. Kaupunki taas näyttäytyy viitteellisesti geometrisinä kivipaasina.
Parhaimmillaan teos on alkuperäisenä näyttelyssä. Loimaan kaupunki voisi harkita siitä pysyvää nähtävyyttä.
Viimeisen vuoden aikana Sakari Peltola teki vielä uuden ison urakan. Hän otti Zon-veistoksistaan 9 000 valokuvaa, joista valikoi kirjan kuvat.
Zonin sarjakuvakerronta on vanhanaikaista sikäli, että tekstit selittävät tarinaa kuvien ulkopuolella – kuten Ola Fogelbergin Puupäässä. Mutta Peltolan työ on tarkkaa. Hän on miettinyt valaisua ja kuvakulmia.
Materiaali on poikkeuksellisen olennainen osa teosta. Arkisen kepeän tarinan ja raskaan graniitin välillä on ristiriita, joka lataa siihen painoarvoa sekä konkreettisesti että kuvaannollisesti.
Sakari Peltola: Zonin tarina. 156 s. Omakustanne, 2023.