Arvio: Progen ABC

Progressiivisen rockin historiikki kasvaa kattavaksi hakuteokseksi.

kirjat
Teksti
Rami Turtiainen

Matti Pajuniemen Aamunkoiton portit käsittelee progressiivisen rockin kultakautta. Kirja poikkeaa piristävästi artisti- ja bändielämäkertojen kyllästämästä populaarimusiikkikirjallisuuden maailmasta. Sen keskeisin anti löytyy kattavasta hakuteoksellisuudesta: esittelyssä on yli 150 artistia ja 206 albumia.

Kirjan aloittavassa genren esittelyssä Pajuniemi korostaa progressiivisen rockin heterogeenisuutta. Se on aikakaudesta riippuen nähty milloin muoti-ilmiönä, milloin itsetarkoituksellisena kikkailuna. Näitä myyttejä Pajuniemi purkaa, joskin myöntää tyylin stereotyyppisimpien piirteiden olemassaolon.

Laaja aihepiiri on pakottanut rajauksiin: kotimaisen progen historia sekä neo- ja nykyproge loistavat poissaolollaan. Toinen järkevä rajaus liittyy merkittävimpiin artisteihin, joilta esitellään vain kuuluisimmat albumit. Yes, Genesis, Jethro Tull ja Pink Floyd saavat vain kolmesta viiteen kirjoitusta osakseen. Vastaavasti vähemmän tunnetut nimet Audiencesta Grindrologiin saavat ansaittua huomiota ja tilaa.Yksittäisten albumien mukaan otsikoiduissa artikkeleissa Pajuniemi käy läpi käsiteltävän levyn ohella muita artistin uraan tai musiikkityyliin vaikuttaneita levytyksiä. Hänellä on kyky kiteyttää olennainen ja luoda yksittäisen jutun sisään eräänlainen laajemman perspektiivin pienoishistoria. Ansioiksi on laskettava myös esitystavan kiihkottomuus ja tärkeilemättömyys.