Yksisarvinen on aina trendikäs
Yksisarvinen on ihmeellisen kestävä ja uusiutuva hahmo, Virpi Alanen kirjoittaa tietokirja-arviossaan.
2
MIN
Aiemmin muun muassa merihirviöistä ja lohikäärmeistä tietokirjoja kirjoittanut historioitsija Otto Latva keskittyy uudessa teoksessaan yksisarvisiin. Kirjan nimi on Yksisarvinen maailman myyteissä ja tarinoissa, mutta Latva keskittyy länsimaisen kulttuurin yksisarvisiin. Hän esittelee yksisarvisen eurooppalaisen ajattelun ja taiteen kautta tulkittuna hahmona.
Tietokirjan aikajana ulottuu antiikista nykyaikaan. Yksisarvinen näyttäytyy läpi vuosisatojen kulttuurissa kulkeneena monien merkitysten olentona, josta on kehkeytynyt hämmästyttävän muunneltava hahmo ja suosittu vertauskuva. Latvan teoksessa korostuu, ettei myyttinen olento synny itsekseen noin vain vaan se rakennetaan.
Antiikin aikana tuli tavaksi kuvitella erikoisten olentojen asuvan tunnetun maailman äärissä. Yksisarvisen varsinainen juurtuminen kulttuuriin tapahtui kuitenkin vasta kristinuskon otettua yksisarvis-sanan käyttöön Vanhaan testamenttiin.
1000–1100-luvuilla yksisarvistarinoita keksittiin kiihtyvään tahtiin. On kiinnostavaa, että yksisarvisten tarkastelu on ollut yhtaikaa luonnontieteen ja uskonnon aluetta.
Yksisarvinen on tähänastisessa historiassaan ollut vahva ja herkkä olento, raivoisa peto, rakkauden ja siveellisyyden symboli, parantava voiman lähde, maaginen kauppatavara, söpö populaariponi, uushenkisyysolento, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen symboli, globaalin sosiaalisen median suosikkihahmo ja yritysmaailman käsite.
Ihmeellisimmältä tuntuu yksisarvisen jatkuva kulttuurinen kestävyys ja uudistuminen, ikään kuin juuri tällä olennolla olisi ainutlaatuinen kyky pysyä trendikkäänä.
Latvan kirja on napakka historiakatsaus, jossa etenkin 1100–1700-lukuja koskevat osat tarjoavat runsaasti tietoa ja kiehtovia yksityiskohtia. Moni asia jää silti turhan pikaiseksi huomioksi. Varsinkin 2000-luvun osalta tietosisältö on nopea koonti. En voi täysin välttyä vaikutelmalta, että Latva ei pääse suppean tietokirjan formaatissa loistamaan historioitsijana parhaalla mahdollisella tavalla.
Sekä yksisarviskirja että aiemmin ilmestynyt samantyylinen lohikäärmekirja tuntuvat hienoja aiheitaan liian pieneen tilaan sulloneilta kenties siksi, että vertailukohteeni Latvan aiemmasta tuotannosta on John Nurmisen Säätiön kustantama Merihirviöt – merenneidosta mustekalaan (2019), joka on pakahduttavan upea kirja, oikea kirjahyllyn aarre. Miksi emme voisi saada sellaista kaikista myyttisistä olennoista?
Otto Latva: Yksisarvinen maailman myyteissä ja tarinoissa. 171 sivua. SKS, 2026.