Sabotaasia ja uhkailua

Presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjä on tarvittaessa valmis sotaan Eurooppaa vastaan. Uhkaavat puheet on tulkittu pelotteluksi ja osaksi lännen vastaista hybridisotaa. Iida Hallikainen ja Jukka Savolainen keskittyvät kirjassaan Suomeen viime vuosina kohdistettuihin hybridioperaatioihin ja yrittävät vastata kysymykseen, miksi Venäjä toimii niin kuin toimii.

Hallikainen on turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut Ilta-Sanomien toimittaja. Upseeritaustainen Savolainen työskentelee Euroopan hybridiosaamiskeskuksessa verkostojohtajana. Kirjaansa he ovat haastatelleet keskeisiä turvallisuuspolitiikan päättäjiä.

Venäjä käynnisti hybridi-iskunsa Suomessa vuonna 2012 väittämällä, että venäläislapsia otetaan huostaan kyseenalaisin perustein ja Suomessa asuvia venäläisperheitä kohdellaan muutenkin kaltoin. Tilanne saatiin rauhoittumaan presidentti Sauli Niinistön, suurlähettiläs Hannu Himasen ja venäjää sujuvasti puhuvan peruspalveluministeri Maria Guzeninan voimin.

Juha Sipilän (kesk) hallitus joutui 2015 ensi töikseen ratkomaan turvapaikkakriisiä, kun raja-asemille alkoi yllättäen tungeksia väkeä Venäjän puolelta. Pakolaisvirta saatiin sillä kertaa tyrehtymään Niinistön ja Putinin tapaamisen jälkeen.

Vuoden 2023 rajakriisi näytti toistavan vuoden 2015 tapahtumia. Hallikaisen mukaan tilannetta pidettiin vielä huolestuttavampana, sillä maastorajan yli tuli myös venäläistaustaisia sotilaita. Rajakriisien malli on kopioitu kenraali Aleksandr Vladimirovin sotataitokirjasta, joka opettaa käyttämään pakolaisvirtoja sodankäynnin välineenä.

Monia venäläisten kiinteistökauppoja epäillään hybridioperaatioiksi. Suojelupoliisi pelkää, että kiinteistöjä saatettaisiin käyttää kriisitilanteessa sotilaallisiin tarkoituksiin. Myös Itämeren kaasuputki- ja kaapelivaurioita pidetään hybridi-iskuina.

Kirjoittajien mukaan Venäjällä on monia muitakin hybridivaikuttamisen keinoja. Niitä keksitään yhä lisää, ja todennäköisesti ilkeydet ja sabotaasit jatkuvat. Siksi on tärkeää, että luottamus valtion johtoon ja yhteiskunnan instituutioihin säilyy.

Kirja on syntynyt Otavan aloitteesta. Hallikainen ja Savolainen eivät tunteneet entuudestaan toisiaan, mutta yhteistyö näyttää sujuneen hyvin. Teksti ei sisällä varsinaisesti mitään uutta, mutta se taustoittaa asiantuntevasti viime vuosien tapahtumia.

Kirjan loppuosa tarkastelee maailmanpolitiikan muutoksia sekä Kiinan kasvavaa roolia ja yhteistyötä Venäjän kanssa. 

Iida Hallikainen, Jukka Savolainen: Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä. Venäjän hybridi­sota Suomea ja länttä vastaan. 314 sivua. Otava, 2025.