Kadonnutta aikaa

Viime vuosina on usein tuntunut siltä, että tietokirjan tehtäväksi on tullut säväyttää tarinallisuudella tai muilla vetävillä kerrontaratkaisuilla.

Perinteinen kirjallisten lähteiden käyttö ei tunnu riittävän – mieluummin tarvitaan ”kokevaa minää” tai muita kokemusasiantuntijoita.

Niin piristäviä kuin tarinat ja minät kekseliäisyydessään voivatkin olla, kansanperinteentutkija Pasi Klemettisen tietoteos Tietäjät, noidat, samaanit säväyttää juuri näiden trendien puuttumisella.

Kirja on rauhallinen, selkeä ja informatiivinen. Kirja ei ole rönsyilevä tai koristeellinen, muttei silti lainkaan tylsää. Klemettinen on kirjoittanut tarkoituksenmukaisesti.

Teksti on jaksotettu loogisesti. Yleistieto, yksityiskohtaisemmat esimerkit ja muusta tekstistä erotetut kymmenen tietäjän tai noidan kuvaukset vuorottelevat.

Esimerkkejä on valittu tällä kertaa Länsi-Suomen ja Savon alueelta. Lapin ja Karjalan samaani- ja runonlaulajaperinteistä on aiem­min kirjoitettu paljon.

Noidat ja tietäjät on teoksessa jaoteltu omiin jaksoihinsa, vaikkei raja aina olekaan aivan selvä.

Noitavainojen kohdalla Klemettinen tekee kiinnostavaa vertailua Ruotsin ja laajemminkin Euroopan historiaan. Noituussyytösten oikeuspöytäkirjat ovat korvaamaton lähde 1600-luvun lopun uskomuksiin.

Tietäjien osalta Klemettinen esittelee heidän moninaisia tehtäviään. Runsaat esimerkit valottavat asioita käytännön tasolla. Erikoiset parannuskeinot ja taikavälineet tulevat tutuiksi.

Tietokirjallisuuden viime vuosien trendeihin on kuulunut myös lähdeviitemerkintöjen kuittaaminen lopun kirjallisuusluettelolla, ja näin on toimittu Tietäjät, noidat, samaanit -kirjassakin. Perusteena on kai usein mainittu luet­tavuus, aivan kuin ala- tai loppuviiteet häiritsisivät lukemista.

Tämä kirja on erikoisalansa perusopas, josta kiinnostuneiden on helppo jatkaa lisätiedon äärelle, mutta lähdeviitteet helpottaisivat tietä. Ja tottakai lukijaa voi yksinkertaisesti kiinnostaa, mistä mikin tieto on peräisin.

Laajimmissa lainauksissa Klemettinen tekee kyllä kunnia kollegoilleen mainitsemalla tärkeimpiä tutkijoita ja teoksia.

Pasi Klemettinen on viime vuosina julkaissut SKS:n kustantamana myös kirjat Kansanuskon yöpuoli, joka alaotsikkonsa mukaisesti kertoo ”hiisistä, manalaisista ja muista demoneista” ja Karhu – Pohjoisten kansojen myyttejä. Yhdessä uutukaisen kanssa ne muodostavat komean sarjan kansanperinteen perustietoutta. 

Pasi Klemettinen: Tietäjät, noidat, samaanit. 266 sivua. SKS, 2025.