Arvio: Missä länsimainen ajattelu syntyi?

Länsimaistaminen ole aina perusteltua tai edes hyväksyttävää.

Jukka Korpela
Teksti
Jyrki Alenius

Itä-Suomen yliopiston historian professori Jukka Korpelan teoksen lähtökohta on kutkuttava. Ennen yliopistouraansa diplomaattina muun muassa Egyptissä ja Neuvostoliitossa toiminut Korpela kysyy ”miten, missä, ja milloin läntisen ajattelun periaatteet syntyivät ja erosivat aikaisemmasta ’itäisestä’ mallista”.

Antiikin ja keskiajan historian tuntija Korpela kulkee pitkän matkan kirjoitetun historian alusta keskiaikaan asti selvittääkseen, miten länsimaisuus syntyi.

Käsitteet kuten yksilönvapaus, ihmisarvo, puolueeton oikeuslaitos tai tasa-arvo edustavat meille länsimaisille ihmisille kehityksen korkeinta huippua, mutta ”historia on johtanut myös toisenlaisiin yhteiskuntiin kuin länsimaisuuteen, eikä niiden länsimaistaminen ole aina perusteltua tai edes hyväksyttävää”.

Länsimaisuuden yksi merkittävä virstanpylväs on roomalainen oikeus. Se kaihtoi uskonnollisia perusteluja ja antoi lakien kautta mahdollisuuden myös heikommassa asemassa oleville yksittäisille ihmisille toimia yhteisöä ja mahtavampiaan vastaan. Syntyi yksilö, kansalainen.

Esimerkkinä itämaisesta oikeusjärjestyksestä Korpela ottaa Venäjän, jonne roomalaisen oikeuden järjestelmä ei ole oikein koskaan ottanut juurtuakseen. ”Venäläinen valtakoneisto ei perimmältään tutki ja tuomitse rikollisia, vaan siellä yksilö hakee hallitsijan virkamieheltä oikeutta, jonka tämä sitten suo tai on suomatta.”