Arvio: Mielensäpahoittajan testamentti

Tuomas Kyrön teksti on tarkkamerkityksistä ja ennen kaikkea hauskaa.

kirjallisuus
Teksti
Joni Pyysalo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tuomas Kyrö kirjoittaa romaanin jälkisanoissa kolmea aiempaa Mielensäpahoittaja-teosta ”siirtyneen kaupoista ja kirjastoista lukijoille epäilyttävän määrän. Äänikirjoista on myönnetty kaksi kultalevyä.”

Teatterisovituksia on ollut useita, syyskuun alussa oli salit täyttävän elokuvan ensi-ilta.

Kahden ensimmäisen Mielensäpahoittajan jutunkerronnasta on matkaa romaanimuotoon.

Sen aloitti Kirjakauppaliiton vuonna 2012 julkaisema Miniä, jossa avattiin Mielensäpahoittajan suhdetta poikaan ja tämän perheeseen ja siitä löytyy romaanin nimen ilosia aikoja -toivotuskin.

Lukijasuosionkin vuoksi Ilosia aikoja, Mielensäpahoittajaan kohdistuu erityiset odotukset. Kyrö kirjoittaa helposti syntyneen tuntuista, vetävää, tarkkamerkityksistä, humoristista, sarkastista ja satiirista tekstiä ja romaani lunastaa odotukset.