Arvio: Lapsille merirosvoja ja öljyn tahraamia lintuja

Uutuuskirjoissa seikkaillaan merellä.

Päähenkilön äiti on hurja merirosvo, eikä nimettömän päähenkilölapsenkaan sukupuolesta voi olla varma. Riina Katajavuoren kirjoittama Sumusaaren merirosvo leikittelee sukupuolirooleilla: se on hieno ja hauska kirja.

Lapsi on aloitteleva merirosvo itsekin ja tietää jo, että jotkut meritähdet voivat lisääntyä jakautumalla ja että hummerin veri on väritöntä, mutta muuttuu sinertäväksi ollessaan tekemisissä hapen kanssa.

Varsinainen seikkailu alkaa, kun päähenkilö törmää parveen kuolleita pikkukaloja, joita ohikulkevan laivan kalastajat kaatavat ämpärikaupalla laidan yli mereen. Kalastajat heittävät pikkukalat pois, koska he haluavat kaupan tiskille vain isoja kaloja.

Päähenkilö lähtee hurja sapeli mukanaan torumaan kalastajia ja passittaa heidät kotiin opettelemaan parempia käytöstapoja.

”Onneksi tämä on vain satua”, sanoo nelivuotias koekuulija, mutta ei tietenkään ole. Kirja vaatii selittämään ihmisen tolkutonta toimintaa lapselle.