Arvio: Kuolevaisuus

Ateistikirjailija siirtyy terveiden tienoilta sairaiden maille.

ateismi
Teksti
Pekka Louhiala

Jos on koko aikuisen elämänsä omistanut kirjoittamiselle, on aika luonnollista, että lopun häämöttäessä myös kirjoittaa itsensä ulos elämästä. Näin kävi Christopher Hitchensille, brittiläis-yhdysvaltalaiselle toimittaja-kirjailijalle, joka tuli viime vuosinaan tunnetuksi teoksestaan Jumala ei ole suuri – kuinka uskonto myrkyttää kaiken.

Elämän rajallisuus alkoi paljastua Hitchensille newyorkilaisessa hotellihuoneessa eräänä aamuna kesällä 2010, kun syöpä ilmoitti ensi kertaa itsestään: ”Oli kuin koko rintani ja rintakehäni olisi koverrettu ontoksi ja täytetty uudelleen hitaasti kuivuvalla sementillä.” Samana päivänä hänet ”kannettiin sen ankaran rajan yli, joka erottaa terveiden tienoot sairaiden maista”.

Sodassa Thanatosta vastaan muuten Eros kaatui ensimmäisenä. Mutta sairaus ei vienyt kirjoittamisen lahjaa eikä ironian tajua. Hitchens kommentoi huvittuneena esimerkiksi ääriuskovaisten verkkosivuja, joilla todettiin hänen saaneen syövän ”kaikista ruumiinosista juuri siihen jota hän käytti Jumalan pilkkaamiseen”.

Havainnot ovat teräviä ja rehellisiä. Hitchens ei kaunistele elämäänsä sairauden mailla, mutta jollakin kummallisella tavalla hänen sanansa tuovat lohtua meille, jotka vielä saamme olla tuon ankaran rajan toisella puolella, terveiden tienoilla.