Kuolemalla keinottelua
Poliitikot ja sotapäälliköt saavat täyslaidallisen pisteliäältä ranskalaiskirjailijalta.
Ranskalaisen Éric Vuillardin teokset tunkeutuvat politiikan kulissien taakse. Ketkä ovat sotien ja historian käännekohtien takana? Toisin sanoen: ketkä niistä hyötyvät?
Neljännen Vuillard-suomennoksen Kunniallinen vetäytyminen (Une sortie honorable, 2022) aiheena on Indokiinan sota 1946–1954. Pitkä, verinen ja kallis konflikti sai alkunsa, kun vietnamilaiset vapautusliikkeet vaativat itsenäisyyttä ja Ranska kiristi otettaan siirtomaistaan.
Romaani taustoittaa sotaa kohtauksella, jossa Michelin-yhtiön työtarkastaja jakelee ”kuivahkoja huomautuksia” alaisiaan kiduttavalle työnjohtajalle. Yhtiössä ihmetellään vietnamilaisten lukuisia itsemurhia, mutta aina kun väärinkäytöksiä ilmenee, ”väkivalta esitetään poikkeuksena, yksittäisenä virheenä, yhden yksittäisen valvojan julmuutena, yhden yksittäisen alaisen sadismina”.
Suurin osa episodimaisesta kertomuksesta ei sijoitu siirtomaihin, vaan Ranskan parlamentin istuntosaliin ja kabinetteihin. Vuillardille ominainen itsensä näkyväksi tekevä kertoja suhahtelee paikasta toiseen kommentoimaan tapahtumia ja arvostelemaan valtaapitäviä, jotka ”laulavat kansallishymniä käsi sydämellä ja viskaavat joka päivä miljardin ulos ikkunasta”.