Arvio: Kunkku
Tuomas Kyrön uusin on vapaasti pulppuavan fabuloinnin juhlaa.
Kunkku on nimittäin kävelevä ja tankotanssiva katastrofi, joka kyllä järjestää Suomen avaruuteen ja olympialaiset Vantaalle mutta samalla syöksee monarkian tuhoon.
Tämä ei ole juonipaljastus, sillä rinnan Kaarle XIV Penttisen elämäntarinan kanssa kulkee elektroniikkaliikkeen varastomiehen Penan nykyhetki. Pena elää sosiaalituilla, opettelee asioimaan kaupassa ja yrittää järjestellä lastensa asioita parhain päin. Maailmat muuttuvat, Pena pysyy.
Kyrön runsaana pulppuava fabulointi jyrää huippuhetkestä toiseen. Massiivisessa kronikassa kunkun yksityiselämä ja maailmanpolitiikka kietoutuvat komediallisesti. Kerrontaa taustoittavat muiden henkilöiden nykyhetken suomasta jälkiviisauden perspektiivistä antamat todistajanlausunnot.
Romaania leimaa ilotteleva letkeys. Sen todellisuudessa on aivan luontevaa, että Olof Palme -niminen henkilö on kirjailija köyhästä naapurimaasta Ruotsista ja että maailmanmaineeseen nousseen Time Machine -bändin kappaleiden takana on Hannes ”Maki” Kolehmainen. Simppeleitä juttuja, jotka oikein tarjoiltuna huvittavat yllättävästi.
