Painajainen Kabulissa

2 MIN

Islamistinen ääriliike Taliban valtasi Afganistanin sekasortoisissa oloissa länsimaiden tukemalta hallitukselta elokuussa 2021. Taustalla oli presidentti Donald Trumpin päätös vetäytyä maasta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto otti yhteyttä konsulipäällikkö Jussi Tanneriin, joka työskenteli tuolloin ministeriön erityistehtävissä. Haavisto pyysi häntä johtamaan paikallisten työntekijöiden evakuointia sen jälkeen, kun suurlähetystön oma väki olisi saatu Suomeen.

Kabulin lähetystössä työskenteli kymmenkunta suomalaista. Lisäksi palkkalistoilla oli afganistanilaisia asiantuntijoita, tulkkeja, turvamiehiä, sihteereitä ja kokkeja. Myös maassa sukuloimassa olleet afgaanitaustaiset Suomen kansalaiset piti saada turvaan. Tanner ymmärsi, että kyseessä olisi poikkeuksellinen ja erittäin vaikea operaatio. Afganistan oli hänelle tuttu maa, ja hänellä oli kokemusta evakuoinneista ja muista erityisistä konsulitehtävistä. Tanner pyysi avukseen Patrik Säilän, entisen erikoisjoukkojen upseerin, jonka edustama yritys vastasi lähetystön turvapalveluista.

Heidän saapuessaan Kabulin kansainvälinen lentokenttä oli muuttunut piiritetyksi linnakkeeksi. Ihmisiä tungeksi porteilla, jotka olivat käytännössä ainoa pakoreitti pois maasta. Tanner ja Säilä saivat väliaikaiset työtilat Yhdysvaltojen merijalkaväen käytössä olleesta rakennuksesta. Tilanne oli painajaismainen, he olivat saapuneet vähin varustein eikä heillä ollut suoraa kontaktia ihmisiin, jotka heidän piti pelastaa. Lentokenttä oli edelleen Yhdysvaltojen johtaman koalition hallinnassa. Sen ulkopuolella vallitsi hengenvaarallinen kaaos. Suurimmaksi uhkaksi arvioitiin terroristijärjestö Isis, jonka tiedettiin valmistelevan iskua lentokentälle. Operaatio saatiin kunnolla vauhtiin muutaman päivän kuluttua, kun Suomesta lähetettiin paikalle vahvistuksia, aluksi kolme asiantuntijaa ja myöhemmin parinkymmenen erikoisjääkärin suojausjoukko.

Teoksessaan Kymmenen päivää Kabulin kentällä Tanner kirjaa päiväkirjamaisesti evakuoinnin dramaattisia vaiheita. Suunnitelmat muuttuivat toistuvasti ja päätökset oli tehtävä nopeasti. Tapahtuminen kulku on rekonstruoitu tarkasti haastattelemalla kymmeniä operaatioon tavalla tai toisella osallistuneita ihmisiä tasavallan presidentistä suurlähettiläisiin sekä afganistanilaisiin turvamiehiin ja autonkuljettajiin.

Suomeen pelastettiin lopulta yli 400 henkilöä. Meno oli hurjaa, tarina etenee kuin jännitysromaani tai toimintaelokuva.

Teos kuvaa sama tilannetta kuin Ylen ohjelmistoon kuuluva eurooppalainen tv-sarja Kabul. 

Jussi Tanner: Kymmenen päivää Kabulin kentällä. 438 sivua. Siltala, 2026.