Synkeä satu soi wagneriaanisesti
Elli Vallinoja ja Suvi Väyrynen laulavat Hannuna ja Kerttuna yhtenäisen kauniisti, Kimmo Korhonen kirjoittaa.
2
MIN
Parhaissa saduissa toteutuu monitasoinen, merkityksiltään sekä lapsille että aikuisille avautuva maailma.
Malliesimerkkejä ovat monet Grimmin veljesten 1800-luvulla muokkaamat, kaikkea muuta kuin viattomat saksalaiset kansansadut. Yksi kuuluisimmista on Hannu ja Kerttu, joka tunnetaan myös Engelbert Humperdinckin (1854–1921) suosittuna satuoopperana vuodelta 1893.
Kansallisoopperassa nyt ensi-iltansa saanut versio on muokattu Chicago Lyric Operan produktiosta, jonka alkuperäisenä ohjaajana on ollut Richard Jones. Helsingissä ohjauksesta on vastannut Benjamin Davis.
John MacFarlanen puvustamassa ja lavastamassa toteutuksessa korostuvat sadun julmat ja synkät piirteet. Esitystä hallitsee karu ja ahtaaksi puristettu näyttämökuva. Se sopii kyllä hyvin avauskohtaukseen alleviivaamaan Hannun ja Kertun köyhää ja riitaisaa kotia, mutta sitä on vaikeampi mieltää sadun salaperäiseksi metsäksi, jonne lapset eksyvät.
Humperdinckin rikasilmeisessä musiikissa yhdistyvät kansanomaiset melodiat ja wagneriaaniset sointimaailmat. Metsäkohtauksen päätteeksi kuultavassa hienossa välisoitossa metsään nukahtaneita lapsia eivät tällä kertaa vartioi suojelusenkelit vaan joukko lihavia kokkeja, jotka kantavat pöytään kasoittain ruokaa korostamaan unta näkevien lasten nälkää.
Vastakohdaksi oopperan alkupuolen nälkiintymisen tunnelmille kolmannen näytöksen piparkakkunoidan kohtauksessa ruoalla ja sen sotkemisella mässäillään ylenpalttisuuteen saakka.
Naispuolisena noitana tenori Dan Karlström on irvokkaassa kannibalismissaan kohtauksen ja koko esityksen kohokohta railakkaasti karrikoituine eleineen.
Päärooleissa Elli Vallinoja (Hannu) ja Suvi Väyrynen (Kerttu) ovat yhtenäisen kauniisti laulava ja näyttämöllisesti eloisa pari veljenä ja siskona. Heidän keskinäisen yhteytensä löytymisessä on oopperan keskeinen viesti.
Tommi Hakala on äänellisesti vahva lasten juopuneena isänä ja Tuija Knihtilä hänen vahva vastapoolinsa itsekkäänä ja turhautuneena äitinä.
Ensi-illassa 24. lokakuuta Anthony Hermusin johtama Kansallisoopperan orkesteri sytytti musiikin eloon aidon wagneriaanisessa mutta samalla satumaisessa hengessä.
Mikko Koivusalo on tehnyt produktioon uuden sujuvan suomennoksen, josta tosin aivan kaikkea ei kyennyt laulettuna ymmärtämään.
Engelbert Humperdinck: Hannu ja Kerttu. Ohjaus: Benjamin Davis. Suomen Kansallisooppera (Helsinginkatu 58, Helsinki) 28.11. asti.
OIKAISU Juttua muokattu 3.11.2025 klo 14.00. Kuvatekstiä muokattu. Kuvassa ovat oopperan toisen osajaon esiintyjät Polina Liiv ja Emma Mustaniemi eivätkä Elli Vallinoja ja Suvi Väyrynen.