Ristiriitainen Raamattu

2 MIN

Kiehtova tietokirja vie lukijan aikamatkalle Raamatun maisemiin. Paavo Huotari ja Kirsi Valkama perkaavat erityisesti Samuelin kirjan Daavid-mytologiaa ja sen käyttöä Israelin nykypolitiikassa. Valta ei ilmene kirjaimissa ja kansien välissä vaan lukijan tavassa tulkita tekstiä, tutkijat sanovat.

Vanhan testamentin tai juutalaisittain Tanakin kertomuksia hyödynnetään kyseenalaisin tavoin. Pääministeri Benjamin Netanjahu on perustellut Daavid-kertomuksella Israelin valtion oikeutta palestiinalaisalueisiin – ikään kuin kyseessä olisi historiallinen dokumentti. Nykyinen kiista ei Huotarin ja Valkaman mukaan palaudu Raamatun aikaisiin tapahtumiin, eikä arkeologinen tutkimuskaan tue käsityksiä Daavidin ja hänen valtakuntansa historiallisuudesta. Poliittisesta retoriikasta olisi ollut kiinnostavaa lukea enemmänkin, mutta eksegeettien fokus on ymmärrettävästi Raamatun muokkaushistorian analyysissa.

Teos osoittaa hyvin eri käsikirjoitusversioiden Raamattuun tuottamia ristiriitoja. Esimerkiksi Samuelin kirjassa kuningas Saul kysyy Goljatin selättäneeltä Daavidilta, kenen poika tämä on, aivan kuin tapaisi tämän ensi kerran. Edellä on kuitenkin kerrottu Daavidin palvelleen muusikkona Saulin hovissa, vieläpä kuninkaan omasta pyynnöstä.

Kirjuri on kuin elokuvaohjaaja, joka päätti muokata käsikirjoitusta mutta unohti muuttaa pari yksityiskohtaa, jotka viittaavat aiem­paan versioon, tekijät havainnollistavat. Muokkausten tarkoitus oli saada tekstit selittämään paremmin jotain oman aikansa poliittista tilannetta ja ohjata aikalaislukijoiden tulkintaa haluttuun suuntaan.

Huotari ja Valkama kirjoittavat paneutuneesti, lukuun ottamatta piipahduksia kirjallisuudentutkijain tontille: Hallelujah-sanoituksen tulkinnassa ei ole hahmotettu sitä omaperäistä tapaa, jolla Leonard Cohen Raamatun teksteihin viittaa.

Kuningas Daavidin pitkä varjo on sujuvasti kirjoitettu, joskaan konjunktioiden ja muiden sidossanojen käyttö ei ole aina johdonmukaista. Modaalisista lauseenvastikkeista jaksan aina marmattaa. Ei ole mahdollista katkaista jonkun päätä ”kuljettaen sitä”. Totisesti, totisesti: pää on katkaistava ennen kuin sitä voi lähteä kuljettamaan.

Mainiot referaatit muistuttavat, millaista hurjaa draamaa Vanhan testamentin kertomukset ovat: Daavid ”hiippailee” Saulin luokse ja ”näpistää” tämän tavarat. Jahve taas ”keplottelee” Daavidin kohti menestystä. Eloisaa tietokirjaproosaa lukee ilokseen. 

Paavo Huotari, Kirsi Valkama: Kuningas Daavidin pitkä varjo. Raamatun tarinat vallan välineenä Israel-Palestiinassa. 284 sivua. Otava, 2026.