Arvio: Independence Dayn jatko-osassa omaperäisintä on sivuhahmojen rakkaus

Resurgence jatko-osaa voi tuskin väittää odotetuksi.

elokuva-arvio
Teksti
Kalle Kinnunen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Muskelimiesten kausi Hollywood-toimintaseikkailujen tähtinä päättyi 1990-luvun alussa. Arnold Schwarzenegger ja Sylvester Stallone olivat olleet eräänlaisia eläviä erikoistehosteita. Murros alkoi, kun Terminator 2 -elokuvaa käytiin katsomassa enemmän digiefektien kuin Schwarzeneggerin vuoksi. Sitten tulivat Jurassic Parkin dinosaurukset, ja vuonna 1996 avaruusolentojen hyökkäyksestä kertova Independence Day.

Roland Emmerichin elokuvassa tähtiä tärkeämpiä olivat suurtuhon kuvat. Tietokoneilla luotiin Euroopan suurkaupunkeja ja maisemia, jotka voitiin murskata säväyttävän aidon näköisesti.

Independence Daysta tuli yksi 1990-luvun menestyneimmistä elokuvista. Emmerich erikoistui katastrofeihin ja on myöntänyt itse, että hänen hittinsä The Day After Tomorrow ja 2012 ovat sen toisintoja. Siksi 20 vuotta alkuperäisen jälkeen valmistuvaa ensimmäistä jatko-osaa voi tuskin väittää odotetuksi. Tämänkin kesän kaikki jättileffat ovat pääasiassa tehostevetoisia. Digimaailmanloppuja on nähty.

Jatko on sinänsä lajissaan pätevä. Rooleihinsa palaavat Jeff Goldblum ja Bill Pullman. Ykkösen sankaria Will Smithiä ei ole enää pidetty palkkiotoiveensa arvoisena.

Yhdella tavalla Independence Day: Resurgence yllättää. Siinä on sivuhenkilöinä homopari. Asia vain on näin, sitä ei alleviivata, eikä se aiheuta kenellekään ongelmaa. Jos ykkösosa jäi Hollywoodin historiaan tuhokuvillaan, kakkosessa homoseksuaali Emmerich tekee rakkauden läpimurtoa.