Draamaa on kylliksi

elokuva
Teksti
Kalle Kinnunen

Nanterressa Pariisin laidalla on kuuluisa teatterikoulu Les Amandiers, jossa myös Valeria Bruni Tedeschi opiskeli. Löyhästi omaelämäkerrallinen Forever Young seuraa koulun erästä opiskelijakurssia joskus 1980-luvun lopulla. Taidetta tavoitellaan, seksiä harrastetaan ristiin ja kaikki henkilöt ovat yksityiselämässään alati jonkin dramaattisen romahduksen partaalla.

Forever Young haluaa olla nuorten aikuisten etsikkokuvaus

Bruni Tedeschin kirjoittama ja ohjaama elokuva kuuluu niihin, jotka tuntuvat paljastavan tekijästään liikaa. Se nyt vain on ranskalaista, ettei hän panosta nykyaikaiseen sensitiivisyyteen. Forever Youngissa on vähän sellaista, mitä ei olisi tehty jo 1980-luvulla, ja paljon itsetarkoituksellista alastomuutta, jota nykyään on tapana välttää.

Näyttelemistä Bruni Tedeschi tuntuu ihailevan lähtökohdiltaan itsetuhoisten touhuna.

Ehkä hän pyrkii kritisoimaan kulttuuria, jossa näyttelijöiden oletetaan antavan itsestään liikaa, ehkä ei. Ei ainakaan ole ihme, että hän itse siirtyi ohjaamiseen. Nostalgista popmusiikkia tulviva Forever Young haluaa olla inspiroiva nuorten aikuisten etsikkokuvaus, mutta myös vakava tarina, jossa on heroiini- ja aids-sivujuonia. Ristiriidat korostuvat keskushahmossa, jonka Bruni Tedeschi lienee kirjoittanut omakuvakseen. Stella on taitava näyttelijä, mutta hänellä on taakka: voidaanko häntä ottaa vakavasti, koska hänen perheensä on upporikas?

Elokuvantekijä ei näe Stellan etuaseman turvallisuusvaikutusta, ainoastaan rikkauden hyvin subjektiivisen ongelman. Bruni Tedeschi itse on italialaisen rengasvalmistajasuvun perijä ja Carla Brunin sisko. Perhe muutti 1970-luvulla Ranskaan, kun Italian rikkaat elivät Punaisten prikaatien kidnappauksien pelossa.

Elokuva kääntyy saippuaoopperaksi

Teatterista kertovassa elokuvassa näytellään isosti: Bruni Tedeschi antaa nuorten näyttelijöidensä tehdä kaiken tullakseen nähdyiksi ja rakastetuiksi, sekä narsistisina roolihahmoinaan että omana itsenään.

Paisuttelussa on kiistatta vetovoimansa, jos tyyliin pääsee kiinni. Forever Youngista voi nauttia kevyenä saippuaoopperana, joka vain yrittää näyttää vakavalta ja vereslihaiselta draamalta.

Sukujuuriltaan suomalais-puolalainen Nadia Tereszkiewicz on Stellana täynnä energiaa. Cannesissa 2022 nähdyn­ Forever Youngin ensi-illan jälkeen Tereszkiewiczista on tullut yksi Ranskan suurimmista nuorista tähdistä. Tällä hetkellä Ranskan teattereissa pyörii kolme elokuvaa, joissa hän on naispääosassa. 

Valeria Bruni Tedeschi: Forever Young. Elokuvateattereissa 16.6. ★★★

Lue myös: Arvio: Kotiinpaluu on tummasävyinen mutta aika hauska elokuva