Arvio: Folk-kuningattaren comebackia kannatti odottaa - 44 vuotta
Linda Perhacs kohosi unohduksesta kulttimaineeseen ja teki toisen levyn.
Maaliskuussa 2014 ilmestyi amerikkalaisen folklaulaja Linda Perhacsin toinen levy – 44 vuotta ensilevyn jälkeen. Mestarillisella debyytillään Perhacs tavoitti 1960-luvun psykedelian kaikkein herkimmillään. Parallelograms (1970) kuulostaa aikaansa sidotulta, mutta silti ihmeellisen ajattomalta.
Sitten: vuosikymmeniin ei tapahtunut yhtään mitään. Levy tavoitti ilmestyessään vain kourallisen kuulijoita. Kuulaalla lauluäänellä tulkitut, kaunislehtisen köynnöksen tavoin polveilevat melodiat katosivat kartalta ennen kuin juuri kukaan ehti kiinnittää niihin huomiota. Perhacs vaihtoi musiikin päivätyöhön suuhygienistina.
Tuttu tarina. Lähes identtisen kohtalon koki esimerkiksi brittiläinen folk-laulaja Vashti Bunyan, joka vietti vuosikymmeniä unohduksissa, kunnes hänen musiikkinsa vihdoin oli koskettanut riittävän monia ihmisiä – muitakin kuin harvinaisuuksia salaisina aarteinaan hellineitä levykeräilijöitä. Tai Detroitin Sixto Rodriguez, jonka uskomaton tarina kerrotaan Malik Bendjelloulin dokumentissa Searching For The Sugar Man. Linda Perhacsin toinen levy The Soul Of All Natural Things muistuttaa monessa edeltäjäänsä. Se on erinomaisesti äänitetty. Pienillä, hiljaisilla yksityiskohdilla on tilaa kasvaa suuriksi. Omalla tavallaan levy kuulostaa iättömältä. Jotain on silti ajan virtaan hukkunut. Ensilevyn aseistariisuvaa välittömyyttä Perhacs ei ole tavoittanut.
