Arvio: Eläköön absurdi!

KOM-teatterin häpeämätön Sattumia on puhdistava kokemus.

Todellinen neronleimaus Lauri Maijalalta tarttua Daniil Harmsin (1906-1942) absurdeihin lyhyttarinoihin. KOM-teatterin Sattumia perustuu neuvostokirjallisuuden kauhukakaran ja kulttikirjailijan samannimiseen 1988 suomennettuun teokseen.

Harmsin maailmassa kaikki on mahdollista, ja Maijala ottaa siitä myös kaiken irti.

Kalvaat mummot loikkivat kuolemaansa, elävät vetävät kuolleita turpiin minkä ehtivät, Leo Tolstoi toikkaroi yöastiansa kanssa, mies alkaa pureskella kynsiään ja syö epähuomiossa itsensä. Turhautunut täti listii lapsia. Kissanomistaja suodattaa kahvinkeittimessä kissansa ja juo sen. Taksikuskilta putoaa takalisto ja suomalainen kauneuskirurgi ruuvaa sen paikoilleen. Punatukkaiselllä miehellä ei ole silmiä eikä suuta eikä nenää eikä hiuksia eikä sisäelimiä, ei yhtään mitään – liekö hän olemassakaan?

Mitään ei voi ennustaa eikä jälkeen päin kuvailla, koska kukaan ei kuitenkaan uskoisi. Eletään kuin kauhukertomuksessa. ”Hyvät ihmiset eivät osaa pitää asioita oikeilla raiteilla.”

Komin esityksen jälkeen kukaan ei ole enää viaton. Eivät Lumikki ja Ihmemaan Liisakaan, jotka esitys häpeämättömästi paljastaa perin inhimillisiksi.