Disney kiittää itseään
Animaatio ei tunnu aidolta elokuvalta eivätkä laulutkaan toimi, Kalle Kinnunen kirjoittaa.
Disneyn tarina elokuvastudiona ei ole ollut yhtä riemujuhlaa. Klassikot muistetaan hyvin, esimerkiksi 1970- ja 1980-lukujen alamäki huonommin.
Kaikkien aikojen menestyskausi alkoi 2010-luvun alussa, kun animaatiopuolella tuli voittoja voiton perään. Kaksin karkuteillä, Frozen – huurteinen seikkailu, Zootropolis – eläinten kaupunki ja Vaiana olivat loistokkaita yleisö- ja arvostelumenestyksiä.
Samaan aikaan Disneyn hankkimat studiot, kuten animaatiotalo Pixar, supersankaritehdas Marvel ja Tähtien sota -franchisesta tunnettu Lucasfilm, porskuttivat hurjaan vetoon. Firma näytti keksineen menestyksen salaisuuden, jota ei ollut Hollywoodissa osattu kuvitellakaan.
Muutamassa vuodessa ote on lipsunut. Marvel-leffat eivät olekaan enää lupa painaa rahaa. Star Wars -elokuvien tekeminen loppui.
Toive on yhtiön satavuotisjuhlaelokuva. Se on elokuva, josta tekisi mieli sanoa, että tässä kiteytyy Disneyn alho. Valitettavasti elokuva on vielä kehnompi.
Animaatioseikkailun tarina on rakennettu lupaavan abstraktin idean, toiveiden tavoittelun varaan. Ollaan Rosasin taikamaailmassa, jossa valtaa pitää kuningas Magnifico (äänenä suomeksi Markus Niemi, englanniksi Chris Pine).
Hyväntekijänä esiintyvä diktaattori säilöö ihmisten toiveita. Välillä hän toteuttaa jonkin toiveen, tosiasiassa sellaisen, joka edistää myös hänen etujaan vallanpitäjänä.
17-vuotias Asha (suomeksi Silja Kutvonen, englanniksi Ariana DeBose) hoksaa salajuonen, joka estää yksilöiden suurimpien voimavarojen vapautumista.
Tarinaa on kuitenkin vain nimeksi, ja teos on täytetty loputtomilla lainauksilla. Silmäniskuviittauksia on Disneyn klassikoihin ja tuoreempiin hitteihin: hahmoja ja niiden piirteitä on lainattu esimerkiksi Lumikista, Bambista sekä Kaunottaresta ja hirviöstä. Yhtiön huvipuistoja mainostavat ainekset ovat korneja.
Koko juttu on rakennettu korporaation oman mytologian varaan sitä myöten, että wish-käsite (toive) on Disneyn brändejä sitova teema. Disney Wish on yhtiön uusin risteilyalus Bahamalla. Pinokkiossa kuultu When You Wish Upon a Star on ollut yhtiön ohjelmien alkutunnuksen sävel jo 1950-luvulta alkaen. Laulu on tietysti sovitettu osaksi elokuvaa.
Ohjaajat Fawn Veerasunthorn ja Chris Buck ovat toteuttaneet sisältöä, eivät elokuvaa.
Toiveteema jää lohdun ja menestysfantasioiden tasolle, mikä tuntuu pinnalliselta ja kyyniseltä. Paletin haaleus tuntuu siinäkin, että laulut ovat mitättömiä, vähän kuin mutta ei aivan sitä oikeaa Disneyä.
Fawn Veerasunthorn, Chris Buck: Toive. Elokuvateattereissa 15.12. ★★