Arvio: Asko Sahlbergin romaani hurmaa väkevästi

Yö nielee päivät keinuu vauhdilla tyylilajista toiseen.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yö nielee päivät ei ole vain suuri ruotsinsuomalainen romaani. Se on suuri suomalainen romaani, sillä se on suuri romaani.

Asko Sahlbergin uutuus on lyyrisesti karu, rujoudessaan herkkä niin kuin päähenkilönsä Jakobsson, iso mies, joka ei asetu aloilleen ja jonka ympärillä kaikki muuttuu. Menestys muuttuu menetykseksi, elämän aallot viskovat Jakobssonia niin kuin Kirjailija keinuttaa kerrontaansa vauhdista ja tyylilajista toiseen. Elämä käy kuin tanssi, jonka askeleita kukaan ei osaa.

Suomesta Göteborgiin muuttanut Jakobsson tihkuu mystistä suomalaismiestä, joka ottaa vastaan sen, mikä vastaan tulee, tekee työtä pääpiirteissään laillisesti mutta taatusti oman moraalinsa asettamissa raameissa. Vastamäkeä on tarjolla ja jonkun voi joutua joskus tappamaan, mutta niin, Jakobsson pyyhkii kätensä housuihin niin kuin James Bond tarkistaa kalvosimensa.

Syrjällä ja syrjällään olevien ihmisten kanssa Sahlberg on ollut tekemisissä etenkin 2000-luvun alun Göteborg-trilogiassaan, jonka kanssa Yö nielee päivät on yhtä perhettä. Hän kuvaa ruotsalaisen yhteiskunnan muuttumista ja muuraa Göteborgin kaupungin romaaninsa yhdeksi seinäksi. Romaani hurmaa väkevästi. Se on Suomen Berlin Alexander-platz.