Tempuntekijän kujanjuoksu

2 MIN

Marty Supreme on saanut Suomessa makeilevan alaotsikon unelmoi isosti. Totta se on, Timothée Chalametin näyttelemä Marty Mauser pyrkii leveään elämään. Suulas ja tavattoman ärsyttävä venkula haaveilee rahasta, kuuluisuudesta sekä paremmista piireistä, siitä että tulisi joksikin.

Nuori mies on häikäilemätön keplottelija, jolla ei ole kuin kaksi taitoa. Marty osaa manipuloida ihmisiä ja pelata pöytätennistä erittäin hyvin. Harmi vain, että 1950-luvun alun New Yorkissa laji on kuriositeetti, jonka harvalukuinen yleisö toivoo pelaajilta lähinnä eriskummallisia temppuja.

Tähtäimessä ovat pingiksen maailmanmestaruuskisat, jonne Marty pääsisi taidollaan muttei varoillaan. Rahaa velkoihin ja kisamatkalle pitäisi saada sponsorilta tai laittomin keinoin. Kaikki on jo solmussa. Tyttöystävä (Odessa A’zion) on naimisissa ja raskaana Martylle. Odotettua läpimurtoa varten Marty-brändättyjä pingispalloja tilanneen liikekumppanin mitta tulee täyteen. Kun seinät kaatuvat, pitää vain kiihdyttää. Sponsori voisi olla bisnesmies, jonka näyttelijävaimon (Gwyneth Paltrow) kanssa antisankarilla on salasuhde.

Marty Supremesta puhuttiin ennen sen valmistumista urheiluelokuvana ja todellisen henkilön, Marty Reismanin, elämäkertana. Kumpikaan kuvailu ei pidä paikkaansa. Pöytätennistä pelataan muutamassa jaksossa, mutta laji on vain rytmiltään sopivan vimmainen juonenkuljetuksen väline. Pikkurikollisesta pöytätennislähettilääksi edenneen Reismanin tositarinasta on ammennettu vain asetelma ja aikakausi.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Josh Safdie kuljettaa tarinaa hetkittäin unenomaisena film noir -kiihdyttelynä, jossa sukelletaan rikoksiin ja Pulp Fiction -henkisiin väkivaltatilanteisiin. Uhkaavin hahmo on koiraansa rakastava gangsteri, jota esittää yöpuolen New York -elokuvien kulttiohjaaja Abel Ferrara. Vielä uskaliaampia silmäniskuja tarjoaa anakronistinen soundtrack: Safdie istuttaa huippukohtiin 1980-luvun pophittejä.

Marty Supreme muistuttaa Safdien kahta edellistä elokuvaa, yhdessä veljensä Bennyn kanssa ohjaamia Good Timea ja Hiomattomia timantteja. Nekin olivat New Yorkiin sijoittuvia kujanjuoksuja. Good Timessa Robert Pattinson todisti näyttelijäntaitojaan huono-onnisena pankkiryöstäjänä. Hiomattomien timanttien jalokivikauppias (Adam Sandler) huijaa kaikkia eikä lakkaa puhumasta, vaikka päätä leikattaisiin.

Monisävyisimmässä sivuroolissa Paltrow esittää näyttelijää, joka näkee heti kulissin läpi ja silti haluaa Martyn seuraa. Chalamet saa kerrankin tehdä kelmiroolin, ja se sopii hänelle täydellisesti. 

Josh Safdie: Marty Supreme – unelmoi isosti. Elokuvateattereissa 23.1. ★★★★