Hullua hurskaampi ­Arkhimedes

Monet on antiikit. Rakentamisen ja sodankäynnin seuraajat lukevat muinaisesta Roomasta. Filosofian ja kirjallisuuden rakastajat fanittavat Kreikan dramaatikkojen ohella Platonia ja Aristotelesta.

Luonnontieteen ja tekniikan ihmisillä on kolme historianhämärän puolijumalaa: luonnonfilosofi Pythagoras Samoslainen, kosmisten asioiden Eukleides Aleksandrialainen ja geometrian suurmies Arkhimedes Syrakusalainen (287-212 eaa.).

Gaudeamuksen Arkhimedes-kokoelma Kelluvat kappaleet ja muita kirjoituksia on kahdessa mielessä älytön. Se on melkeinpä tieteenarkeologinen ilmestyskirja, jossa mytologiat seilaavat geometrian kuvioilla.

Onhan tämä humanistille vahvasti matikkaa, mutta olkoon.

Johan Sténin 80-sivuinen johdanto on vaikuttava yhteenveto antiikin Kreikan luonnontieteistä, matematiikasta ja Arkhimedeesta. Yksityiskohtaisen matemaattiset tutkielmat ovat melkein alaviitteitä.

Kyllä, tulkintakysymys.

Kun Arkhimedes piirsi ja laski, Sisilian Syrakusassa vallitsi puolivuosisatainen rauhan aika. Sitten kaikki muuttui. Roomalaissotilas tappoi Arkhimedeen toisen puunilaissodan aikana 212 eaa. vastoin Rooman konsulin ja kenraalin käskyä. Sotilas ei ehkä edes tiennyt, kenet tappoi.

Arkhimedes oli kunnianimi. Pohjana ovat arkhos (johtaja) ja medomai (suunnitella). Suurmies oli siis insinööri. Silti hän ennakoi integraalilaskentaa noin 1 800 vuotta ennen aikojaan ja laski geometristen kuvioiden pinta-aloja ja tilavuuksia.

Kirjan originaaliteksteissä paneudutaan hiekanjyvien laskentaan, kelluviin kappaleisiin, ympyrän mittaamiseen ja Helioksen karjan lukumäärään. Myytit ja tarut vauhdittavat geometriaa.

Jotkut pitivät Arkhimedesta arkielämästä vieraantuneena hassuna. Hajamielisen ”professorin” arkkityyppi syntyi. Palvelijat ohjasivat puoliväkisin neroa arkitoimiin tämän piirrellessä vimman ja muusain vallassa kuvioitaan maan tomuun.

Keksijä suunnitteli syrakusalaisten käyttöön nosto- ja vetolaitteita, vipuvarsia, taljoja sekä ballistisia sotakoneita. Hän tosin piti sovelluksia rahvaanomaisina. Arkhimedes kehitteli myös matkamittaria, vesikelloa ja laivoja.

Kirjasta nousee esiin ristiriitainen ta­paus, abstrakti ajattelija ja koneenlaatija, perustutkimuksen puurtaja ja soveltaja. Ei pidä aliarvioida hullua tiedemiestä. 

Arkhimedes: Kelluvat kappaleeet ja muita kirjoituksia. Suomennos: Paavo Hohti, Sami Jansson, Tua Korhonen ja Vesa Vahtikari. Johdanto: Johan Stén. 214 sivua. Gaudeamus, 2025.