Väkevää kaivuutyötä

Suomen tunnetuimmasta hakkerista Aleksanteri Kivimäestä kirjoitettu Ransom Man osoittaa, että Kivimäki oli rikollisena vielä paljon enemmän kuin on tiedetty.

Toimittaja Aarno Malin kunnostautuu jälleen syvällisessä aiheensa tuntemisessa. Paljastuskirja perustuu pitkälti hänen omiin tutkimuksiinsa.

Kivimäki nousi koko kansan tietoon, kun hän hakkeroi tiensä puutteellisesti suojattuihin psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietoihin ja varasti ne. Kiristyksen yritys taisi epäonnistua. Kivimäki jätti jälkiä ennen tekoaan, teki virheitä sen jälkeen eikä luultavasti hyötynyt taloudellisesti merkittävästi.

Suoritus oli toisaalta linjassa Kivimäen­ hakkeriuran kanssa. Hän oli noussut alaikäisenä esiin erityisesti Yhdysvalloissa.

Kivimäki ei välittänyt, tunnistetaanko häntä, kun hän kiusasi toisia lapsia Mine­craftin kaltaisissa peleissä tai häiriköi brutaalisti oikeassa elämässä. Monien ihmisten elämän kokonaisvaltaisen pilaamisen palkkana oli vain nauru, ei raha.

Malin tulkitsee, että Kivimäki ei välittänyt kiinnijäämisestä, sillä hän toimi Yhdysvalloissa Suomesta käsin, jossa laki ei ole ajan tasalla. Kymmenien vuosien vankeuden sijaan hän sai varhaisista rikoksistaan vain muutaman kuukauden ehdollista.

Yhtä välinpitämättömän oloisesti toteutetusta Vastaamon tapauksesta hän sai toki muutaman vuoden vankeustuomion – josta istuu vain osan.

Malin on perannut huolellisesti viranomaisten vapauttamia materiaaleja. Syvässä verkossa luuhaava erikoistoimittaja on myös huomannut, että kaikkia olennaisia asioita ei ole osattu salata. Näin Malin pystyy vastamaan siihen, mistä oikeudessa ei saatu uskottavaa selkoa: kuinka Kivimäki rahoitti luksuselämänsä?

Kirjan mukaan Kivimäki oli paitsi Vastaamon ”ransom_man” myös huijari ”Dnstats”, joka varasti nettitilejä sekä kiristi rikollisia ja laittomien aineiden käyttäjiä.

Malinin edellinen kirja Pimeyden ytimeen näytti Tor-verkon pahuuden. Myös nyt ollaan verkkorikollisuuden yleisesti tuntemattomassa maailmassa.

Malin avaa vaikeaa aihetta erinomaisen kansantajuisesti. Ytimekkään kirjan katse on tiukasti kohteessa. Mukana on myös Kivimäen veljen haastattelu.

”Kivimäki on monella tapaa poikkeuksellinen ihminen, mutta ennemmin tai myöhemmin tulee joku, joka on taitavampi ja häikäilemättömämpi ja saa vielä enemmän tuhoa aikaan”, Malin kirjoittaa. ”Toivottavasti Suomen lainsäädäntö on silloin valmistautunut tämänkaltaisiin rikoksiin.” 

Aarno Malin: Ransom Man. Vastaamon tapaus ja Aleksanteri Kivimäen hakkeri­historia. 176 sivua. Atena, 2025.