Antti Nylén sai kuuden vuoden urakkansa valmiiksi – ja on yhä katkerampi ja vihaisempi

Arvio: Nylénin uudet esseet tarjoavat vain vähän yllätyksiä, mutta kieli on yhä kaunista ja ajatukset selkeitä.

Antti Nylén
Teksti
Tero Alanko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Esseistit eivät voi vatuloida. He pyrkivät sekä sisällön että ilmaisun kirkkauteen.

Antti Nylénin, 43, aiheet ovat niin suuria, että mielipiteiden täytyy olla varmoja. Olisi sietämätöntä, jos eläinten oikeuksista, katolisen kirkon uudesta suunnasta tai David Bowiesta kirjoittaisi joku vailla vakaumusta suuntaan tai toiseen.

Kauhun ja ulkopuolisuuden esseiden alkusanoissa Nylén mainitsee, että ”tehtäväni on kirjoittaa asioita, joista en edes itse voi olla samaa mieltä”. En tiedä, miten esseistihahmo eroaa Nylénin arkiminästä, mutta on virkistävää, että joku on näin tosissaan.

Kaikki asiat kun eivät ole kevyitä ja kivoja.

Antti Nylén on katolinen ja vegaani. Ensimmäinen positio on hankalampi. Veganismi on Nylénistä jopa naurettavan helppoa. Hän pitää Kiinan muurin rakentamista ja Iliaan suomentamista paljon työläämpinä asioina. Lisäksi ”kaikki rationaaliset argumentit ovat kasvissyönnin puolella”.