Jerusalem vai Moskova?

Kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen (s. 1968) on mieltynyt elämäkerrallisten aukkopaikkojen täyttelyyn, entäpä jos -leikkeihin välillä hyvinkin vähäisen aineiston perusteella.

Hänen edellisessä romaanissaan Tulirinta (2020) kansallistaiteilija Albert Edelfeltin tuntemattomaksi jääneestä pojasta Erikistä kuoriutuu kiihkeä tsaarinvastainen aktivisti ja sosialisti. Samalla Tulirinta kuvaa Etelä-Ranskan ”tulivuoren juurella” -tunnelmia juuri ennen maailmanpaloa.

Kulkijan päähenkilö, saksanjuutalainen filosofi, kulttuurikriitikko ja Marcel Proustin ja Charles Baudelairen saksantaja Walter Benjamin (1892–1940) pakoili ensimmäisen maailmansodan rintamapalvelusta Sveitsissä. Alppimaisemissa oli mukana hänen nuorikkonsa Dora ja muita emigrantti-intellektuelleja.

Kulkijassa Walter B. on jälleen tien päällä ja maailman katolla: ensin Hurtigruten-reitin höyrylaivakyydissä Pohjois-Norjan vaaramaisemissa, sitten Suomen Lapin etappiteillä.

1960-luvun uusvasemmiston kulttimaineeseen nostaman Benjaminin elämä on tutkittu perinpohjaisesti. Heinä-elokuun 1930 matkasta napapiirin pohjoispuolelle on jäänyt niukasti dokumentteja.

Kortelainen onkin päässyt kutomaan Euroopan reunalle eksyneen outolinnun ympärille täysiverisen taiteilijaromaanin, intellektuellin avioeron jälkeisen tilinteon. Doran arvosteleva ääni ja Stefan-pojan mietteliäs katse risteilevät Walter B:n tajunnassa.

Kortelainen on ikänsä ihaillut Benjaminin henkeviä esseitä maailmannäyttelyistä, muodista, flaneeraamisesta ja Pariisista 1800-luvun pääkaupunkina, samoin tämän aikansa edellä ollutta kapitalismikritiikkiä. Silti Kulkija on kaukana fanifiktiosta. Romaanihenkilö Walter B:ssä on mukana jahkailevaa ja nahjustelevaa antisankariutta.

Perheinstituutio on helppo leimata porvarilliseksi ansaksi. Tosin mykkäelokuvien hermoheikkoa älykköhahmoa muistuttava Walter B. on antanut ex-vaimonsa huolehtia taloudesta ja arjen pyörityksestä.

Maailmanmies ei pärjää ilman flanellipyjamaansa, taskukelloa rintataskussa ja joka paikkaan mukana seuraavaan salkkua. Perusvarusteisiin kuuluu myös rasia unilääkkeille. Emalirasia on koristeltu Karl Marxilla, Friedrich Engelsillä sekä Vladimir Leninillä ja Josif Stalinilla.

Nelikko viittaa Walter B:n suureen, traagiseen rakkauteen, latvialaistaustaiseen agitprop-teatterintekijä Asja Lācisiin. Takana on 1920-luvun puolivälin lemmenkesä Caprilla ja myöhempi turha huhuilu Riiassa ja Moskovassa. Asja pitää rakkaudentunnustuksia porvarillisena sentimentaalisuutena eikä suostu kenenkään yksityisomaisuudeksi. Asja myös kiusoittelee Walter B:tä kysymyksellä: ”Jerusalem vai Moskova”?

Onneksi Benjamin ei valinnut yhtä maailmaa, pääkaupunkia ja totuutta, vaan pysyi elävänä ja ristiriitaisena hahmona traagiseen loppuun asti.

Kulkijan omintakeinen filosofi pohtii rulettipöydän ääressä ajan käsitettä ja kapitalismin henkeä. ”Eksperimentit” hasiksella auttavat häntä isän kuoleman jälkeisessä masennuksessa ja juutalaisen mystiikan äärellä. Suomessa Walter B. kavahtaa Lapuan liikkeen talonpoikaismarssia ja saamelaisten kansanperinteen rohmuamista kahvin, savukkeiden ja viinaryyppyjen avulla. Juutalaisena on helppo samastua toisiin häädettyihin ja karkotettuihin.

Jälkisanoissa Kortelainen kurottaa syksyyn 1940. Kolmatta valtakuntaa paennut Benjamin teki Pyreneillä itsemurhan morfiinin yliannostuksella. 

Anna Kortelainen: Kulkija, romaani, 389 sivua, Tammi, 2023.

Teksti on julkaistu alun perin Parnasso-lehden numerossa 1/2024. Parnasson voit tilata täältä.