Ankeriaan arvoitukset

Mystinen kala vie elämän peruskysymyksiin.

Teksti
Outi Hytönen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ankerias lisääntyy Sargassomerellä. Niin uskotaan, vaikka kukaan ei ole koskaan löytänyt täysikasvuista ankeriasta siltä merialueelta.

Ankeriaskysymys on askarruttanut luonnontutkijoita Aristoteleesta alkaen niin, että se on vakiintunut käsitteeksi. Mystinen, käärmemäinen kala syntyy Pohjois-Atlantilla, uiskentelee sieltä kauas jokiin, järviin ja pieniinkin mutalammikoihin palatakseen täysikasvuisena Sargassomerelle lisääntymään ja kuolemaan. Näin siis arvellaan, todennäköisyyksien perusteella.

Ankeriaskysymyksessä on edelleen paljon ratkaisematonta. Miten se löytää takaisin Sargassomerelle? Miksi sen viljely-yritykset ovat epäonnistuneet täysin? Ruotsalainen toimittaja Patrik Svensson kuvaa mysteeriä vetävällä tavalla esikoiskirjassaan. Ankeriaan testamentin esseistiset luvut käyvät läpi ankeriastutkimuksen vaiheita värikkäästi tarinoiden ja pohtivat, mitä ihminen voi tietää ankeriaan tavasta nähdä maailmaa.

Alaotsikko on pojasta, isästä ja maailman arvoituksellisimmasta kalasta. Joka toinen luku sisältää muistelmia ankeriaankalastuksesta isän kanssa, eli omaelämäkerrallista isäsuhteen kuvausta. Aiheet nivoutuvat kauniisti yhteen, kun Svensson lopussa päätyy pohtimaan elämän arvoituksellisuutta.