Alkeelliseksi luultu luolamies olikin monitaituri – Neandertalinihminen jatkaa eloaan perimässämme
Arvio: Evoluutiobiologi korjaa kirjassaan nykyihmisen rinnakkaislajiin liittyviä myyttejä.
Tuore kirja päivittää käsityksiä neandertalinihmisestä. Evoluutioon erikoistuneen biologin Juha Valsteen mukaan alkeellinen ja karvainen luolamies olikin monitaituri. Hän kommunikoi kielen avulla, teki esineitä ja työkaluja, käytti koruja, piti huolta heikommista heimolaisistaan ja hautasi kuolleensa.
Nykyihmisen kanssa elänyt rinnakkaislaji ei välttämättä edes erottuisi katukuvasta. Vanttera ruumiinrakenne, suuret silmät, vahvat kulmaharjanteet ja viisto leuka vaikuttaisivat hyvin ihmismäisiltä.
Valste kertoo, että kadonnut lajitoveri risteytyi nykyihmisen kanssa ja päinvastoin. Meidän dna:stamme keskimäärin noin kaksi prosenttia on peräisin neandertalilaisilta.
Esimerkiksi vaalea iho, vihreät silmät, pisamat ja punainen tukka ovat risteymän perua. Esi-isiemme ominaisuuksia ja tunnuspiirteitä on vastaavasti löydetty lajitoverien fossiileista.
Tietoa on saatu vanhan aineiston uusista tulkinnoista sekä dna-tutkimuksella ja muilla kehittyneillä analysointimenetelmillä.
Valste muistuttaa, että tiede peilaa aina aikaansa. Kirkko määräsi pitkään, mitä sai sanoa ihmisen historiasta. Näkemyksiä leimasi myös rasismi ja tutkijoiden kansallisuus. Kolonialismin kaudella oli tarve määritellä edeltäjämme alkeellisiksi. Ranskalainen tiedemies taas ei välttämättä tuntenut englannin- ja saksankielistä tutkimusaineistoa.
Neandertalilaisia eli maapallolla noin 400 000 vuoden ajan. Valste korostaa, että täällä on verrattain hiljan toiminut yhtä aikaa kaksi tai useampia ihmislajeja. Omahyväisyys kannattaisi unohtaa, emme ole niin ainutlaatuisia kuin usein ajattelemme.