Alexander Stubbin tarina on vetävä ja vetoava tragedia
ARVIO: Poikkeuksellisen viihdyttävät politiikan muistelmat.
Kertojan ääni on Stubbin itsensä, mutta varsinainen kirjoittaja on Karo Hämäläinen. Valinta on erinomainen. Tuloksena on poikkeuksellisen viihdyttävät politiikan muistelmat.
Stubb kuvailee värikkäästi ja sopivan itseironisesti tietään lapsuudenkodista kokoomuksen puheenjohtajaksi ja Suomen pääministeriksi.
Kuten Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari arviossaan muotoili, Stubbin tarina on laadittu tragedian kaavaan. Teksti kutsuu lukijaa uskomaan, että Stubbin nousu Suomen politiikan huipulle on traaginen kertomus ihmisestä, jonka ei lopulta edes haluttu onnistuvan puheenjohtajana ja pääministerinä.
On mahdotonta sanoa, onko tragedia totta, mutta valinta on onnistunut sekä dramaturgisesti että julkisuuskuvan hallinnan näkökulmasta. Lukija seuraa Stubbin uraa kauhuissaan ja tietoisena tulevasta tuhosta. Kirjaa ei malta päästää kädestään.
Ensimmäiset 20 vuotta Stubbin elämä oli pelkkää menestystä: EU-tutkija, EU-virkamies, poliitikko ja ulkoministeri. Hän näytti pärjäävän missä vain.
