25 vuotta sitten
Globalisaatio oli synnyttänyt uuden ammattiryhmän, joka matkusti työkseen.
On 1. päivä marraskuuta. Kauan odotettu Terminaali 2 on ensimmäistä päivää koekäytössä. Seutulan uuden terminaalin kapasiteetti on 1 200 matkustajaa tunnissa. Silti lähtöselvitystiskejä ei ole vieläkään tarpeeksi. Juuri nyt liikennettä lisää se, että Suomi on EU:n puheenjohtajamaa. Taloudellinen nousukausi on villiinnyttänyt suomalaiset matkustamaan, eikä vain lomamatkoille.
Viime vuonna erilaisia työ- ja kokousmatkoja tehtiin ulkomaille jo yli miljoona, kotimaahan yli kolme miljoonaa. Kun 90-luvun alussa neljä viidestä työmatkailijasta istuutui kotimaan koneeseen, nyt heitä on enää noin kolme neljästä.
Maailmankaupan ja Suomen kansainvälistyminen on synnyttänyt uuden ammattikunnan: matkustamisen ammattilaiset.
Johtaja Erkki Eiroman tyypillinen työmatka alkaa omalla autolla tai taksilla aikaisin aamulla. Aamiaisen hän nauttii lentokoneessa. Perillä hän rientää asiakkaan luokse tai oman tytäryhtiön toimistoon, tekee työpäivänsä siellä, jatkaa illalla hotelliin tai lähtee takaisin kotiin.
Eiroma vastaa Alhström Machinery Corporationin Keski-Euroopan liiketoiminnasta. Yritys on maailmanlaajuinen sellu- ja paperiteollisuuden prosessi- ja laitetoimittaja. Kun työkenttänä on globaali bisnes, matkustelu kuuluu työetuihin. Neuvottelumatkat suuntautuvat pääasiassa Saksaan, Ranskaan, Espanjaan, Englantiin ja Itävaltaan; sinne missä yrityksellä on toimipisteitä ja suurin asiakaskunta.
Eiroma on juuri saanunt Oneworld-lentoyhtiöallianssin platinakortin. Sen myötä hän saa nopeimman lähtöselvityksen ja oikeuden käyttää erillisiä odotustiloja, joiden palveluun kuuluvat ilmaisen tarjoilun lisäksi mm. ilmaiset kotimaanpuhelut.
”Matkapäiviä kertyy noin 100–120 vuodessa. Se on mielestäni ihan kohtuullinen määrä”, hän toteaa tyynesti.
Kansainvälistyminen ei ole viime vuosina merkittävästi lisännyt Eiroman matkapäivien lukumäärää. Tahti on vain muuttunut nopeammaksi.
”Nyt matkustan aamulla johonkin, illalla takaisin. Seuraavana aamuna jatketaan eteenpäin, ollaan yksi yö hotellissa ja palataan takaisin. Jos ajattelen urani alkuaikoja, silloin lähdettiin viikoksi reissuun.”
Työpäivät venyvät pitkiksi, usein pidemmiksi kuin kotimaassa. Se tekee pätkämatkustelustakin rankkaa, vaikka Euroopassa lentäminen on hänelle nykyään sama kuin ajaisi autolla Hyvinkäälle tai Riihimäelle.
SK 45/1999 Silja Lanas Cavada: ”Business Class”, 12.11.1999