Zlatanera on verbi, joka on hyväksytty ruotsin kieleen
KOLUMNI: Vierekkäin elävät kielet alkavat hiljalleen muistuttaa toisiaan, kirjoittaa Lari Kotilainen.
Ruotsalaisen metron kuulutus varoittaa junan lähdöstä monotonisesti: ”tänk på avståndet”. Lounaspaikan kyltissä kehotetaan ottamaan sopiva määrä ruokaa: ”tänk gärna på miljön”. Siis ”ajattele etäisyyttä” ja ”ajattele mielellään luontoa”.
Naurattaa. Ruotsalaisten epäsuora kohteliaisuus ei petä. Suomessa operoidaan paljon suoremmilla käskyillä. ”Varo” tai ”älä ota liikaa” tuntuvat sopivilta. Tai sitten jätetään kokonaan varoittamatta. Helsingin metrossa taitaa varoituksen virkaa tehdä pelkkä piippaus.
Kiinnostavaa kyllä sama kiertely ja kaartelu huvittaa myös kollegaani, vaikka hän on ruotsinkielinen. Tarkemmin ottaen suomenruotsalainen. Suomenruotsissa edellä mainitut ilmaistaisiinkin yhtä suoraan kuin suomen kielessä.
Suomessa puhuttava ruotsi ei siis ole sama asia kuin Ruotsissa puhuttava ruotsi. Suomenruotsalainen helsinkiläislehti Hbl järjesti viime vuoden lopulla jopa lukijaäänestyksen hienoimmasta finlandismista eli sanasta, joka löytyy vain Suomessa puhuttavasta ruotsista.
Arvaatte ehkä, mistä kielestä moni näistä sanoista on suomenruotsiin tullut. Esimerkiksi sana spelöga on suora käännös suomen pelisilmästä, suomen ilmaus ”nostaa kissa pöydälle” taas sujuu suomenruotsiksikin: ”lyfta katten på bordet”. Aika vitsikäs on myös pikuliten, joka tarkoittaa erittäin vähää.
