Yliopistojen uudistaminen – ”Yhtä vaikeaa kuin hautausmaan siirtäminen”
Yliopistoja ei voi uudistaa sisältä. Opetusministerin on syytä katsoa peiliin, sanoo emerituskansleri Kari Raivio.
Yliopistojen säästöt voivat viedä yli 5 000 työpaikkaa. Opetusministeri totesi korkeakouluille osoittamassaan kirjeessä lokakuussa 2015, että yliopistoja ei vaivaa rahan puute vaan se, että rahaa käytetään väärin.
Ovatko suomalaiset korkeakoulut tehottomia, Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio?
”Opetusministeri on oikeassa siinä, että yliopistolaitoksen budjetti kohdennetaan huonosti, mikä johtaa tehottomuuteen.”
On siis oikein, että yliopistot joutuvat säästämään?
”Kyllä yliopistonkin pitää säästää. Korkeakoulut eivät voi asettua yhteiskunnan ulkopuolelle ja vaatia, että meitä eivät leikkaukset koske.”
”Säästöjä voidaan tehdä, mutta nyt ne tehdään mahdollisimman huonolla tavalla.”
Mikä olisi parempi tapa?
”Ensin pitäisi katsoa, mitä päällekkäisyyksiä yliopistomaailmassa on, sitten karsia päällekkäisyydet. Nyt on lähdetty aivan väärin päin liikkeelle.”
”Myös opetusministeri myönsi kirjeessään, että yliopistolaitos on liian sirpaleinen.”
Millä tavalla sirpaleinen?
”Esimerkiksi siten, että meillä on Suomessa 11 yliopistoa, joissa voi suorittaa kauppatieteen tutkinnon, tohtorin väitöstä myöten. Resurssit on hajautettu monelle eri yksikölle.”
Kärsiikö laatu automaattisesti siitä, että yksiköt ovat pieniä?
”Tutkimukset osoittavat, että tulokset ovat sitä huonompia, mitä pienempi yksikkö on. Olisi tärkeää, että yliopistoihin muodostuisi tutkijayhteisöjä, joissa voisi vaihtaa ajatuksia. Meillä on liikaa yhden professorin laitoksia.”
”Opetukseen pätee sama juttu. Yhteisön jakama viisaus on aina parempi kuin yhden ihmisen viisaudet.”
Mikseivät yliopistot sitten itse korjaa rakenteitaan?
”Yliopistot eivät itse karsi päällekkäisyyksiä, koska niiden rahoitus riippuu tutkinnoista. Muutoinkin yliopistojen uudistaminen on yhtä vaikeaa kuin hautausmaan siirtäminen. Sisäpuolelta ei kannata odottaa mitään apua.”
Jos yliopistot eivät kykene uudistumaan, onko niiden valitus säästöistä turhaa?
”Ei. Ennen kaikkea opetusministeriössä pitäisi katsoa peiliin.”
”Perustuslain mukaan yliopistoilla on autonomia, mutta kahdessa suhteessa näin ei ole: toinen on rahoitus ja toinen on koulutusoikeuksien myöntäminen.”
”Miksi ministeriö myöntää niin monelle korkeakoululle oikeudet myöntää samoja tutkintoja? Opetusministeri sanoo haluavansa uudistuksia. Hänen pitäisi tehdä niitä. Nyt ministeriö antaa hajaannuksen jatkua ja vie loputkin rahat.”
Opetusministeri toivoo, että korkeakoulut yltäisivät ”kansainväliseen kärkeen”. Onko tähän mitään edellytyksiä?
”On, jos yksiköitä karsitaan. Mutta jos ratkaisu todella on tämä, että viedään hajanaisilta yksiköiltä loputkin rahat, lattea keskinkertaisuus vain pahenee.”