Yli 1600 alaikäistä pelaa lähes päivittäin rahapelejä – tyttöjen ja poikien pelaamisessa iso ero
Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten uhkapelaaminen on kuitenkin kokonaisuutena vähentynyt.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallinen kouluterveyskysely 2019 on hätkähdyttävää luettavaa, mutta toisaalta kyselyn tulokset antavat kuvan nuorison kunnollisuuden kehityksestä.
Kouluterveyskyselyssä seurataan eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä asioita. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi.
Nuoret vastaavat muun muassa ruokailutottumuksiin, liikuntaan, tupakointiin, päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyviin kysymyksiin, jotka kertovat tilastollisesti esimerkiksi sen, kuinka moni kahdeksannen ja yhdeksännen luokan nuori pelaa rahapelejä.
Kyselyyn vastasi reilut 81 000 nuorta. Heistä poikia on noin 39 000 ja tyttöjä 42 000. Yläkouluikäisistä pojista 3,5 prosenttia kertoi pelaavansa 6–7 kertaa viikossa eli lähes joka päivä vedonlyöntipelejä, rahapeliautomaatteja tai esimerkiksi nettipokeria.
Toisin sanoen yli 1 300 kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista poikaa pelaa päivittäin uhkapelejä, joiden ikäraja Veikkauksen omistamissa peleissä on lain mukaan 18 vuotta.
Tyttöjen ja poikien pelaamisessa on iso ero. Tytöistä alle 300 kertoi pelaavansa uhkapelejä 6–7 kertaa viikossa. Kun pojista 65 prosenttia kertoi, etteivät he ole pelanneet kuluneen vuoden aikana pelejä lainkaan, tyttöjen kohdalla vastaava luku oli lähes 92 prosenttia.
Yli 1 600 alaikäisen päivittäinen pelaaminen on ongelma, mutta kyselyn tulokset ovat oikeansuuntaiset.
Nuorten uhkapelaaminen on vähentynyt verrattuna vuoden 2017 tuloksiin. Tuolloin lähes viisi prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista pojista kertoi pelaavansa lähes päivittäin rahapelejä. Tyttöjen pelaamisessa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia.
Uhkapelaamisen laskeva trendi näkyy myös lukiolaisten ja ammattikoululaisten vastauksissa.
”Työtä on edelleen tehtävä sekä nuorten itsensä parissa että mainonnan ja rahapelien sijoittelun kanssa”, sanoo THL:n erikoistutkija Riikka Ikonen.
”Yhtenä erityisenä huolenaiheena ovat ulkomaiset nettirahapelit, joihin valvonta ei ulotu.”
Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus on päättänyt, että peliyhtiö Veikkauksen rahapeliautomaattien määrä vähenee. Julkisista tiloista poistetaan 3 000 konetta. Vähennyksen jälkeen pelikoneita jää pelisalien koneet mukaan laskettuna 18 500.
Rahapeliautomaatteihin pitää jatkossa tunnistautua, minkä pitäisi käytännössä estää alaikäisten pelaaminen. Myös pelien markkinointia vähennetään. Esimerkiksi digitaalisia pelejä saa mainostaa vain digitaalisissa kanavissa.
Kouluterveyskyselyssä paljastui myös nuuskankäytön yleistyminen. Etenkin tyttöjen nuuskan käyttö on yleistynyt ammattiin opiskelevien ja yläkoululaisten keskuudessa.
Ammattikoulua käyvistä tytöistä alle prosentti käytti nuuskaa päivittäin vuonna 2015. Vuonna 2017 luku oli kasvanut 2,3 prosenttiin ja vuoden 2019 kyselyssä 6,5 prosenttia tytöistä kertoi nuuskaavansa päivittäin.
Suomessa ei ole saanut myydä nuuskaa sen jälkeen, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi sen sijaan sai komissiolta poikkeusluvan nuuskan myymiseen.
Ruotsalaisten poikkeuslupa näkyy myös kouluterveyskyselyssä: nuuskaa käytetään enemmän Lapissa ja Ahvenanmaalla, sillä näillä alueilla sen saanti on helpompaa. Haaparannasta ja Ruotsin-laivoilta haetaan nuuskaa omiin ja muiden tarpeisiin.