Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen ”talvisota” – JSN:n päätös jakoi toimittajat eri poteroihin
Uutisanalyysi: Julkisen sanan neuvoston langettava päätös murentaa Ylen uskottavuutta.
Torstai 23. maaliskuuta oli erikoinen uutispäivä.
Ensin poliisi tiedotti, että se epäilee valtakunnan korkeinta syyttäjää, valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä rikoksesta. Sitten Julkisen sanan neuvosto (JSN) kertoi antaneensa Ylelle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) lähetti Ylen vastaavalle päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle ja jääviysepäilyistä jutun tehneelle toimittajalle useita kiukkuisia viestejä uutisen julkaisemisen jälkeen. Juttuun tehtiin Jääskeläisen vaatimuksesta muutoksia, vaikkei siinä ollut olennaisia asiavirheitä.
Juttua seuranneessa aiheen käsittelyssä Yle teki JSN:n mukaan useita poikkeuksellisia ratkaisuja, jotka myötäilivät pääministerin näkemyksiä.
Journalistiset ongelmat Ylessä tulivat ilmi Suomen Kuvalehden uutisesta.
JSN:n päätös oli tiukka, ja se jakoi 12 jäsenen näkemykset 6–6. Asian ratkaisi puheenjohtaja Elina Grundströmin ääni.
Päätös oli historiallinen, sillä koskaan aiemmin JSN ei ole antanut langettavaa Ylen päätoimittajalle journalistisen päätösvallan luovuttamisesta ulkopuoliselle.
Asian vakavuutta nostaa erityisesti se, että päätösvaltaa annettiin pääministeri Sipilälle, jolla on eniten poliittista valtaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Riippumattoman median ja poliittisen vallan rooleja on aina vaalittu hyvin tarkoin. Ne eivät saa mennä sekaisin, sillä yleisön pitää pystyä luottamaan mediaan ja varsinkin verorahoilla tuettuun Yleisradioon.
Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen otti JSN:n päätöksen vastaan juristimaisesti. Hän hyväksyi päätöksen mutta toisti useissa haastatteluissa JSN:n päätöksen olevan tulkinnanvarainen.
Jääskeläisen esimies, toimitusjohtaja Lauri Kivinen tuki Jääskeläistä ja toisti, että JSN on tehnyt tapahtumista tulkinnan, joka ei vastaa Ylen käsitystä tehtyjen julkaisupäätösten perusteista.
Jääskeläiselle ja Kiviselle tukensa puolestaan ilmaisi Ylen hallitus, joka käytännössä vastaa Ylen toimitusjohtajan ja päätoimittajan valinnasta ja erottamisesta.
Ylen hallituksen puheenjohtaja, Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhemsson perustelee Suomen Kuvalehdelle Yle-johdon tukea näin:
”JSN:n äänestyspäätös 6-6, puheenjohtajan äänen ratkaistessa, osoittaa harkinnan vaikeuden. Se ei ole peruste muuttaa suhtautumista yksittäiseen päätöksentekijään.”
Iso kysymys on kuitenkin se, kuinka yleisö voi luottaa Yleen jatkossa, vaikka JSN:n päätös olisi kuinka tulkinnanvarainen tahansa. Joka tapauksessa se murentaa Ylen uskottavuutta.
Wilhemsson vakuuttelee, että asioihin on jo reagoitu. Muun muassa Riikka Venäläinen on nimitetty toiseksi päätoimittajaksi ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää tekee ulkopuolinen selvityksen Ylestä.
”Tuloksien perusteella voimme harkita mahdollisia toimenpiteitä”, Wilhemsson viestitti SK:lle.
Jääskeläinen: ”Kuusi päivää ristitulessa”.
JSN:n päätös kirvoitti useita puheenvuoroja puolesta ja vastaan.
Päätoimittaja Atte Jääskeläinen kirjoitti Ylen verkkosivuille tekstin, jossa hän kuvasi omin sanoin, mitä Sipilän ja Ylen toimittajien kanssa oikein oli tapahtunut. Jääskeläisen otsikoi tekstinsä sotatermein: ”Kuusi päivää ristitulessa”.
Jääskeläinen kokeekin koko kohun taisteluksi muutamia toimittajia vastaan. Hän kirjoittaa, että koko Ylen journalismi ja sen riippumattomuus haluttiin kyseenalaistaa, ja kyseenalaistajana oli muutamia omia toimittajia.
Jääskeläinen lopetti tekstinsä dramaattisesti lähes talvisodan hengessä:
”Oli joulukuun alku 2016. Silloin en osannut aavistaa, miten pitkäksi taistelu venyisi. Nyt sitä on takana jo yli sata päivää.”
Jääskeläisen tukijoita alkoi ilmaantua mediaan.
Toimitusjohtaja Kivisen ja hallituksen puheenjohtaja Wilhelmssonin lisäksi Jääskeläistä tukivat Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi, jonka mielestä JSN:n päätös oli tulkinnanvarainen.
Jääskeläinen kuuluu Päätoimittajien yhdistykseen.
Keskustan äänenkannattaja Suomenmaan kyseenalaisti JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin puolueettomuuden. Grundström on toiminut aiemmin puoluelehti Vihreä Langan päätoimittajana.
MTV:n toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen puolestaan kritisoi, että ulospäin syntyy vaikutelma, ettei JSN kyennyt saamaan tapaukseen tolkkua. Puolet tulkitsi yhdellä ja toinen puoli toisella tavalla. Ahtiaisen mielestä neuvosto olisi voinut jättää asian käsittelemättä.
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho oli aivan eri mieltä Päätoimittajien yhdistyksen ja muiden päällikkötoimittajien kanssa. Ylen haastattelussa Aho muistutti, että kustantajat ja toimittajat ovat itse perustaneet JSN:n.
”Jos kiistämme instituutiota jatkuvasti, niin eihän meillä kohta ole mitään, mihin uskoa”, Aho sanoi.
Helsingin Sanomat suhtautui myös kriittisesti. Päätoimittaja Antero Mukka kirjoitti kommentissaan, että Ylen journalistinen johto on ajautunut alueelle, jossa se on alttiina poliitikkojen vaikuttamispyrkimyksille.
Mukka muistutti, että Ylen ongelmat kulminoituvat poliitikkoihin. Puolueet päättävät Ylen rahoista, ja monen poliitikon sormet syyhyävät päästä puuttumaan Ylen sisällöllisiin valintoihin.
Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari nosti Lännen Median haastattelussa saman ongelman esille.
Korpisaarella ei ole kuitenkaan ratkaisua siihen, miten Yle pitäisi rahoittaa ja kuinka poliittisesta paineesta päästäisiin eroon. Korpisaari toivoikin aiheesta julkista keskustelua.
Nyt Yle rahoitetaan Yle-verolla, ja poliitikot päättävät indeksikorotuksista. Ne voivat ratkaista, alkaako Ylessä yt-neuvottelut ja millaisia ohjelmia kansalle lopulta tuotetaan.