Yksi tarina itärajan tonttikaupoista: Viiden tähden vedätys

Venäläiset ovat viime vuosina ostaneet Suomesta 1500 kiinteistöä 150 miljoonalla eurolla. Muitakin sijoituskohteita Venäjän uusrikkailla on: Kangasniemelle odotettiin kolme vuotta menestyneitä venäläisiä golfaamaan viiden tähden hotelliin, ”pikku-Sveitsiin”.

Rakkaus kuljetti venäläisnaisen Kangasniemelle, pieneen eteläsavolaiseen kuntaan.

Pian Neuvostoliitto lakkasi olemasta, mutta nainen ei unohtanut kotimaataan. Kun bussilastillinen venäläisiä matkanjärjestäjiä saapui Suomen 1990-luvun lopussa, hän kysyi kunnan päättäjiltä, halusivatko he tavata heidät.

Pian Kangasniemelle perustettiin Venäjän-matkailun projekti. Muutama venäläisperhe muutti Puulan rannoille.

Yksi heistä tunsi moskovalaisen liikemiehen, joka halusi sijoittaa ruplia matkailuun. Eikä mitä tahansa mökkikylää, vaan viiden tähden hotellin luksusravintoloineen.

Olihan se paukku 6000 asukkaan kunnassa.

Liikemies osti maata ja sijoitti 330000 euroa golfosakkeisiin. Esisopimus laadittiin joulukuussa 2005. Pian Kangasniemellä nähtäisiin vip-elämää, yksityiskoneella lennätettyjä rikkaita venäläisiä golfaamassa.

”Kuin pikku-Sveitsi”, moskovalaismies ihasteli maisemia.

Kunnanjohtajalle ei koskaan tarkkaan selvinnyt, minkä alan sijoittaja liikemies oli. Matkailua nyt ainakin. Taustoista ei löytynyt rikollista, se riitti tiedoksi.

Miljonäärin hotellitontille rakennettiin tie ja viemäriverkko, niistä oli muillekin hyötyä. Kangasniemen kansalaisopiston Venäjän-kurssit pullistelivat väkeä. Kuka nyt ei olisi halunnut töihin viiden tähden hotellille.

Kunnassa ei mietitty, oliko hanke tästä maailmasta. Se oli sijoittajan murhe. Ja jos luksushotelli rakennettaisiin, ei sitä purettaisi pois, kunnanisät järkeilivät.

Kangasniemi oli onnellisesti hurahtanut kirkonkylä.

Kiire
lounaalle

Rakennustöiden piti alkaa vuonna 2006. Kansasniemen virkamiehet pyysivät useita kertoja moskovalaissijoittajalta tarkkaa business plania, liiketoimintasuunnitelmaa.

Vuosi 2006 umpeutui, suunnitelmaa ei näkynyt – eikä työmiehiä. Kesäkuussa 2007 kunnan edustajat matkustivat Moskovaan. Sijoittaja oli letkeällä tuulella. Ei ongelma, kaikki järjestyy, liikemies vakuutti. Hän hyväksyi kunnan esittämät reunaehdot.

Kokous oli lyhyt. Sijoittajaa kiinnosti, milloin lähdetään syömään.

Lokakuussa 2007 Moskovasta saapui ”liiketoimintasuunnitelma”: se oli kirjoitettu A-neloselle, molemmille puolille.

Maarakennustöiden luvattiin alkavan marraskuussa. Mitään ei tapahtunut.

Joulukuussa liikemies otti yhteyttä. Hänellä oli nyt uusia venäläisiä partnereita, mutta oli kovin hankalaa järjestää kaikille sopivaa, yhteistä tapaamista Kangasniemellä.

Tulkaa Moskovaan neuvottelemaan, sijoittaja ehdotti savolaisille.

Hotellin piti valmistua vuonna 2008, mutta luottamus liikemieheen oli valunut tyhjiin. Venäjä oli antanut opetuksen: iso maa, pitkä minuutti, suuret toleranssit.

Päättäjät alkoivat valmistella tonttikaupan purkua. Elokuussa 2008 uutisoitiin, että haave viiden tähden hotellista oli rauennut. Käsirahan, 51000 euroa, kunta päätti ottaa korvaukseksi sopimusrikkomuksesta.

Liikemies olisi halunnut tehdä kaupat hotellitontista jo joulukuussa 2005. Jos siihen olisi suostuttu, maa olisi yhä moskovalaisen omistuksessa.

Nyt tontti on kaupan Kangasniemen nettisivuilla.

Tänä vuonna venäläiset
ostavat yli 700 kiinteistöä

Kiinteistöjen myynti ulkomaalaisille avautui 1993, aluksi luvan kanssa. Venäläiset ostivat sijoitustaloja itärajalta. Ruplarahaa siirrettiin varmuuden vuoksi turvaan pahan päivän varalle. Sosialistista Neuvostoliittoa yksityistettiin kapitalistiseksi Venäjäksi.

Kiinteistökauppa vapautui vuosituhannen vaihteessa. Venäläiskauppa oli yhä laimeaa, alle sata kohdetta vuodessa. Kolme vuotta sitten raha alkoi liikkua yhä vilkkaammin:

2005: 121 kauppaa.
2006: 277 kauppaa.
2007: 619 kauppaa.

Tänä vuonna venäläiset ostavat Suomesta reilut 700 kiinteistöä. Ne ovat vain prosentti kaikista kiinteistökaupoista.

Alueelliset erot ovat suuret. Yli puolet kaupoista tehdään Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, rajan läheisyydessä. Pienissä kunnissa, kuten Sulkavalla, Puumalassa ja Enonkoskella, itäkauppojen osuus on rahallisesti yli kolmannes.

Venäläiset sijoittajat ovat kiinnostuneita mökkejä vuokraavista maanmiehistään. Kymmenkunta matkailuyritystä on vaihtanut omistajaa, saman verran on rakenteilla tai suunnitteilla. Saarijärven Ahvenlammelle kaavaillaan 300 luksusasuntoa, Nilsiän Tahkolle viiden tähden hotellia.

Teksti
Petri Pöntinen

Kuva
Perttu Saksa

Lue lisää itärajan tontti- ja kiinteistökaupoista tämän viikon Suomen Kuvalehdestä (ilm. 3.10.2008), jossa on lista venäläisten sijoittajien keskeisistä matkailuinvestoinneista Suomessa.

Keskustelu
Millainen naapurimaa Venäjä on nyt?