Yhä useampi jää luokalle
Heikommin pärjäävät oppilaat kertaavat useammin, mutta myös parhaiten pärjääviä on vähemmän.
Oppimista tutkittaessa katsotaan usein ihmisen asemaa yhteiskunnassa. Siihen vaikuttavat sellaiset tekijät kuten asuinpaikka sekä vanhempien koulutus ja tulotaso. Suomessa sosioekonomisten tekijöiden merkitys oppimiselle oli aiemmin kuitenkin vähäisempää kuin missään muualla.
”Me oltiin ylivoimaisesti maailman parhaita. Nyt olemme siirtyneet OECD-maiden keskikastiin”, sanoo Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.
Samalla heikommin pärjäävien joukko on kasvanut ja suoriutuu entistä huonommin. Kehitys jyrkkeni koronapandemian aikana. Myös kärki karkaa: parhaat oppilaat eivät ole yhtä taitavia kuin aiemmin.
Heikentynyt oppiminen on yksi syy siihen, miksi luokalle jäädään enemmän. Toinen syy ovat Opetushallituksen laatimat kriteerit perusopetuksen päättöarviointiin. Elokuussa 2021 käyttöön otetuissa kriteereissä määriteltiin ensi kertaa, mitä vitosen arvosanaan vaaditaan. Tämä vähensi tulkinnanvaraisuutta ja antoi osaltaan selkänojaa opettajien päätöksille jättää niin sanotut ”armovitoset” antamatta, Salo sanoo.
Luokalle jättäminen on Salon mukaan tavallisinta peruskoulun alussa. Silloin tyypillinen syy on, että perustaidot eivät vielä ole riittävät. Joskus loppuvuodesta syntyneelle on hyväksi saada oppimiseen tukea ja kerrata asiat uudestaan.
Luokalle jääneet ja lukutaidon heikkeneminen
Puutteet lukutaidossa ovat yleinen syy luokalle jäämiseen.
Luokalle jääneiden määrä laski vuodesta 2000 ja saavutti pohjan vuonna 2021.
Samaan aikaan PISA-tulokset laskivat tasaisesti. Vuoden 2022 tulokset kertoivat laskun jyrkentyneen.
Perusopetuslaki muuttui vuonna 2020. Ennen vuotta 2021 opettajat arvioivat oppilaita suhteessa oman koulunsa tasoon: samasta suorituksesta saattoi saada eri alueilla eri numeron.
Vuonna 2021 oli vähiten luokalle jääneitä. Pandemian vuoksi tehtiin paljon erityisjärjestelyjä ja arviointi oli poikkeavaa.
Heikentynyt oppiminen ja Opetushallituksen vuoden 2021 uudet kriteerit käänsivät luokalle jäämiset kasvuun.
Vuonna 2023 luokalle jäi 1 873 oppilasta. Vuonna 2024 luokalle jääneitä oli 1 689.
Alussa ja lopussa kerrataan
Ensimmäisen kahden luokan jälkeen tulisi osata perustaidot, kuten lukeminen. Peruskoulun läpäisemisen vaatimukset alkavat näkyä viimeisillä luokilla.
Huippuja aiempaa vähemmän
”Pitkään oppimistulosten laskussa huoli kohdistui kaikkein heikoimmin pärjäävien osuuksiin, nyt tulosten heikkeneminen näkyy kaikilla osaamisen tasoilla, myös parhaiten pärjäävissä”, Jaakko Salo sanoo.
Onko luokalle jääneitä paljon vai vähän?
Vuonna 2024 Suomessa oli 553 800 oppilasta, joista luokalle jäi 1 689. Se tarkoittaa, että noin yksi oppilas kolmestasadasta jäi luokalle.
Tuen piirissä
Noin neljännes oppilaista oli vuonna 2024 saanut päätöksen tehostetusta tai erityisestä tuesta. Tukijärjestelmä on parhaillaan muuttumassa.
Aikaisempi tukijärjestelmä on vuodelta 2010. Siinä tuelle oli määritelty tasot, ja oppilas sai päätöksen, joka oikeutti tietyn tason tukeen. OAJ:n Jaakko Salo näkee, että järjestelmän yksi idea oli hillitä erityisen tuen käyttöä, jota pidettiin kalliina. Konkretia kuitenkin puuttui: tuki on tarkoittanut eri kunnissa eri asioita ja pahimmillaan toteutunut vain paperilla.
Elokuussa 2025 tuli voimaan uusi järjestelmä, jossa tehdään päätös konkreettisesta oppilaan saamasta tuesta, ei vain tuen tasosta.
Lähteet: Tilastokeskus, Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, PISA 2003, PISA 2022. Jaakko Salo, OAJ.