Vuorotteluvapaa auttaa lataamaan akkuja, mutta ei työllistä

laki
Teksti
Karri Kokko
sairaanhoitajat

Vuorotteluvapaa ei välttämättä pidennä työntekijän työuraa. Lisäksi vuorotteluvapaan kautta ovat työllistyneet pääasiassa ne, jotka olisivat työllistyneet työmarkkinoilla muutenkin.
Vuorotteluvapaalle hakeutuvat mieluiten sairaanhoitajat ja opettajat.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo arvoi, että Suomessa tilanne on samanlainen kuin muualla Euroopassa.

”Näitä järjestelmiä on ollut muuallakin Euroopassa, mutta siellä ne on lopetettu. Vuorotteluvapaa ei ehkä vastaa sitä, miksi se on alunperin otettu käyttöön”, Salo sanoo.

Salon mukaan vuorotteluvapaata on käytetty joissakin tapauksissa myös varhaiseläkkeenä: vuorotteluvapaalle on jääty juuri ennen varsinaiselle eläkkeelle siirtymistä.

Työntekijät ovat suhtautuneet vuorotteluvapaaseen hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Raila Kangasperkon mukaan vuorotteluvapaan edut koskettavat niin vuorottelijaa kuin sijaiseksi palkattavaa henkilöä.

”Vuorotteluvapaa on tuonut työntekijöille kaivattua hengähdystaukoa työelämästä. Lisäksi se on tuonut mukanaan oikeita työpaikkoja. Sijaisethan palkataan aivan tavalliseen työsuhteeseen. Ainoa mitä he ovat harmitelleet on se, että työsuhde on määräaikainen”, Kangasperko sanoo.

Suurin osa vuorotteluvapaan sijaisista on sellaisia, jotka ovat olleet hyvin lyhyen aikaa työttömänä. Yli 60 prosenttia vuorotteluvapaan sijaiseksi palkatuista henkilöistä on ollut jo aiemmin saman yrityksen palveluksessa. Pitkäaikaistyöttömille vuorotteluvapaa ei ole tuonut työtä.

”Työnantajat eivät ole suostuneet palkkaamaan pitkäaikaistyöttömiä. Hehän saavat päättää itse, kenet valitsevat. Jos työvoimatoimistot määräisivät sijaisen, silloin tuskin kukaan pääsisi vuorotteluvapaalle”, Kangasperko sanoo.

Suomessa vuorotteluvapaa on ollut käytössä reilut kymmenen vuotta, ja järjestelmän on tarkoitus jatkua vuoden 2010 loppuun.

Vuorotteluvapaa otettiin käyttöön suurtyöttömyyden aikana vuonna 1996. Sen uskottiin tarjoavan työkokemusta ja mahdollisen työpaikan nuorille ja pitkäaikaistyöttömille.

Eniten vuorotteluvapaita ovat pitäneet opetus-, terveydenhuolto- ja sosiaalialan työntekijät. Tyypillinen vuorotteluvapaalle lähtevä on 40–50-vuotias nainen.

Sata-komitea antaa omat ehdotuksensa vuorotteluvapaan jatkosta tammikuun lopussa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus saa toukokuussa valmiiksi suurehkon selvityksen, jossa selvitetään vuorotteluvapaan vaikutukset työllisyyteen ja työntekijöiden työuriin. Hallitusohjelman mukaan vuorotteluvapaasta säädetään pysyvä laki, kun järjestelmän rahoituksesta on sovittu.

Teksti
SK netin toimitus
Minna Akimo / STT

Kuva
Sari Gustafsson / Lehtikuva