Viruksesta vapaa Suomi on saavutettavissa jo nyt – otettava äkkiä mallia Uudesta-Seelannista
Puheenvuoro: Koronan torjunnassa keskeistä on ulkorajojen valvonta, kirjoittavat professori Pauli Alin ja valtiotieteiden maisteri Thomas Brand.
Suomi on palannut kesälomien jälkeiseen arkeen koulujen avattua ovensa.
Toinen aalto iski ja koronapolitiikan syysistuntokausi avattiin.
Hallituspuolueiden kansanedustajat Mikko Kärnä (kesk) ja Jussi Saramo (vas) ovat käyneet väittelyä Husin johdon kanssa testauskapasiteetista, ja ministeri Krista Kiuru (sd) lupaili karanteenitoimia riskimaista saapuville.
Ministeri Mika Lintilä (kesk) hermostui karanteeniajatuksista ja ehdotti matkustusajoitusten lieventämistä.
Lintilän into laantui , kun Skopjen lento toi Turkuun niin paljon koronatapauksia, että Turun kaupunginjohtaja Minna Arve (kok) ehdotti koko reitin sulkemista ja ministeri Timo Harakka (sd) kannatti.
Epidemia voidaan oikealla strategialla poistaa maan rajojen sisältä taloutta täysin tuhoamatta.
Viikon tapahtumien valossa hallituksella on edessään kiireinen syksy.
Hyvää eivät myöskään lupaa jokapäiväiset uutiset tartunnoista ja altistumisista yökerhoissa ja kouluissa ympäri maata. Ministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) ehättivätkin lausumaan, että suomalaisten pitää tottua elämään viruksen kanssa.
Meillä on kuitenkin vaihtoehto.
Toisin kuin vielä keväällä yleisesti ajateltiin, kertynyt näyttö niin Taiwanista, Hongkongista, Vietnamista, Kiinasta ja Uudesta-Seelannista osoittaa, että epidemia voidaan oikealla strategialla poistaa maan rajojen sisältä taloutta täysin tuhoamatta.
Aasian maat ovat tehokkuudessa oma kertomuksensa, mutta Uusi-Seelanti osoittaa, että myös länsimainen liberaalidemokraattinen yhteiskunta voi hävittää viruksen.
Ennen viimeisintä 58 tartunnan rypästä Uusi-Seelanti oli viruksesta vapaa 102 päivän ajan. Noiden päivien aikana elämä maassa palautui arkisiin uomiinsa.
Vaikka Aucklandin kaupungin alue on hälytystilassa, on perusteltua odottaa, että epidemian jo kertaalleen poistanut maa onnistuu siinä uudelleen.
Jos ja kun näin tapahtuu, maa palaa pian normaaliin toisin kuin pekosten ja vapaavuorten Suomi, jossa kansalaisten ja liike-elämän osana on kärvistellä syksy ja mahdollisesti ensi vuosikin vaarallisen taudin pelossa.
Päiväkodit, koulut, terveysasemat, kirjastot, teatterit, ravintolat ja työpaikat – kaikki nämä voivat taas joutua rajoitustoimien kohteeksi.
Uuden-Seelannin esimerkki osoittaa, että suomalaisten ei tarvitse elää epävarmuudessa. Taudin painaminen nollaan on täysin mahdollista Suomen kaltaisessa vapaassa länsimaassa, ja Suomihan miltei tukahduttikin taudin kesällä.
Tukahduttamisen sijaan Suomeen syntyi hallitsemattoman matkailun seurauksena epidemian toinen aalto, joka aiheuttaa epävarmuutta poliitikkojen ja kansalaisten lisäksi myös kaikilla talouden sektoreilla.
Suomella on kuitenkin nopeasti toimimalla erinomainen tilaisuus toteuttaa Uuden-Seelannin temppu. Onnistuneen hallituksen testaa-jäljitä-eristä-hoida -strategian toteuttamisen lisäksi ei tarvitse tehdä muuta kuin hallita rajoja siten, että virus ei pääse maahan.
Ennaltaehkäisevät toimet ovat maskisuosituksen myötä jo työkalupakissa.
Ministerien Kiurun ja Harakan kommentit osoittavat, että Suomi on valmis poistamaan viruksen. Enää tarvitaan selkeä päätös hallitukselta: korona poistetaan Suomesta.
Kuten Kiuru ja Harakka – ja kaikki virusvapaat maat – ovat ymmärtäneet, tähän tavoitteeseen pääsemiseksi keskeistä on ulkorajavalvonta.
Vaikka Suomi ei ole Uuden-Seelannin tavoin saari, rajavalvonta on täysin mahdollista niin lentokentillä kuin maa- ja merirajoillakin. Näin ovat tehneet koronavirustaudin tukahduttaneet tai poistaneet maat.
Avain on suunnitella ja toteuttaa järkevä testaukseen ja karanteeniin perustuva järjestelmä. Tämä on insinöörityötä, josta Suomi on tunnettu. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan oppia voidaan soveltuvin osin ammentaa Uuden-Seelannin lisäksi muualta.
Rajavalvonta ei tarkoita sitä, että ihmiset eivät voi ylittää rajaa; tavoite on, että virus ei ylitä rajaa.
Valitettavasti tavoitteen saavuttaminen nykyisellä testausteknologialla tarkoittaa sitä, että laajamittaiseen rajojen ylittämiseen ei ole paluuta ennen taudin eradikaatiota.
Tämä on viruksen hävittämisen hinta. Koko yhteiskunnan tasolla hinta ei kuitenkaan ole erityisen kova, jos sitä vertaa vaihtoehtoon eli siihen, että virus leviää, jolloin kevään kaltaisten laajamittaisten rajoitusten uhka on olemassa.
Vaikka hinta ei ole koko taloutta ajatellen kova, se voi olla kova joillekin toimialoille.
Valtion onkin perusteltua tukea näitä toimialoja suoraan. Samalla kannattaa muistaa, että pandemiaa edeltävään laajamittaiseen kansainväliseen liikkumiseen ei ole paluuta missään skenaariossa ennen globaalia eradikaatiota.
Pandemiatilanne ei ole ohi ja maat tulevat sulkemaan rajojaan jossain määrin joka tapauksessa.
Samoin ihmisten tarve ja halu matkustaa lähitulevaisuudessa on muuttunut.
Valtioneuvoston on syytä jatkaa Kiurun ja Harakan linjaa ja asettaa tavoitteeksi pysäyttää koronavirusepidemia Suomessa mahdollisimman nopeasti Uuden-Seelannin tapaan.
Kirjoittajista Pauli Alin on teknologiajohtamisen apulaisprofessori Yhdysvalloissa ja valtiotieteiden maisteri Thomas Brand on kansainvälisen EndCoronavirus.org-vapaaehtoisverkoston jäsen.